Kvartsiyökkönen

Eucarta virgo

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Rikkayökköset (Condicinae)
Suku: Eucarta

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 25–33 mm. Helposti tunnistettava pienehkö yökkönen, joka voi olla roosanpunertava tai harmaa. Roosa sävy voi puuttua, jolloin etusiiven kuviot ovat valkeahkot. Etusiiven pohjaväri on violetinharmaa, oliivinruskeakehnäinen. Keskisarka rengastäplän sisä- ja ulkopuolella on tumman oliivinruskea. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat roosanvalkeat, ruskeareunaiset, vastakkaisiin suuntiin viistot ja yhtyvät takareunassa. Yökköstäplät ovat roosanvalkeat, kapealti ruskearenkaiset, myös vastakkaisiin suuntiin viistot, lähestyvät toisiaan keskisuonen kohdalla. Aaltoviiru on häipyvä, roosanvalkea. Ripset ovat vaaleanharmaat ja ruskeat, tyvestä roosanvalkeat. Takasiivet ovat vaalean harmaanruskeat; keskitäplä ja kaarijuova näkyvät heikosti; ripset valkeahkot.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on melko harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisimmat havainnot ovat Isostakyröstä ja Nurmeksesta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kahdena sukupolvena kesäkuusta elokuun alkuun sekä elo-syyskuu vaihteessa.

Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat kosteat, tuoreet niityt, ruderaatit ja metsänreunat.

Elintavat: Perhonen lentää öisin ja tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää heinä–syyskuussa pujolla (Artemisia vulgaris) ja pietaryrtillä (Tanacetum vulgare). Toukka on vihreä; selkäjuova valkea, tummempireunainen; sivuselkäjuova kellertävä, tummempireunainen; sivujuova valkea, yläpuolelta leveälti violetinpunareunainen. Nystyrät pienet, valkeahkot. Pää vihreä. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin / Laji:fin kanssa

Päivitetty viimeksi: 1.7.2026