Keltasiilikäs

Rhyparia purpurata

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Siilikkäät
(Arctiinae)
Tribus: Aitosiilikkäät
(Arctiini)
Suku: Rhyparia

Tuntomerkit: Keltasiilikäs on Rhyparia-suvun ainoa laji. Perhonen on melko isokokoinen; siipiväli on noin 36–52 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Koiraan tuntosarvet ovat kampamaiset, naaraan tuntosarvet sen sijaan ovat lankamaisen ohuet.
Perhosen etusiiven pohjaväri on okrankeltainen ja siivessä on erikokoisia ruskeita täpliä. Takasiiven pohjaväri on kirkkaanpunainen ja siinä on kookkaita, pyörehköjä mustia täpliä.
Keskiruumis on tuuhean karvoituksen peittämä. Takaruumis on kirkkaankeltainen ja sen päällä kulkee pituussuunnassa rivi tummia täpliä. Naaraan takaruumis on ennen munintaa hyvin pullea.

Esiintyminen: Keltasiilikäs esiintyy Euroopan eri osissa, mutta Pohjoismaissa sitä tavataan vakituisesti vain Suomessa. 1970-luvun loppupuolella keltasiilikäs luultiin Suomesta hävinneeksi, mutta sittemmin laji on palannut etelärannikolle. Ennen 1970-lukua raportoitiin enemmän havaintoja Suomen sisämaasta. Nykyään keltasiilikäs on vahvasti eteläinen laji, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT; 2010). Voi olla, että se elää parhaillaan uutta nousua. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Perhonen lentää kesä-heinäkuun vaihteen molemmin puolin. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Laji suosii kuivia ketoja ja niittyjä.

Elintavat: Perhonen on pääosin yöaktiivinen, mutta pelästyy häirittynä herkästi lentoon myös päivällä, jolloin äkillinen kirkkaanpunainen välähdys hätkähdyttää niityllä kulkijaa. Lyhyen pyrähdyksen jälkeen perhonen laskeutuu taas matalaan kasvillisuuteen ja työntää huomiota herättävät punaiset takasiivet nopeasti piiloon etusiipien alle sulautuakseen paremmin ympäristöönsä.

Kehitysvaiheet: Naaras munii valkoiset munat vieri viereen isäntäkasvien lehdille. Karvainen toukka on moniruokainen syöden muun muassa voikukkaa, apilaa, nokkosta, lupiinia ja pujoa. Keskikasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu seuraavana keväänä touko- tai kesäkuussa ohuessa valkoisessa seittipussissa lähellä maan pintaa.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi purpurata tarkoittaa ’purppuranväristä’.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 8.7.2017, Tammisaari, © Håkan Söderholm
Koiras, kasvatettu (e ovo), elokuu 2018, © Helmut Diekmann
Koiras, kasvatettu (e ovo), elokuu 2018, © Helmut Diekmann
Naaras, 8.7.2017, Tammisaari, © Håkan Söderholm
Naaras, kasvatettu (ex ovo), elokuu 2018, © Helmut Diekmann
Naaras, 8.7.2017, Tammisaari, © Håkan Söderholm
Naaras, 8.7.2017, Vähäteutari, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 8.7.2017, Vähäteutari, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, kasvatettu (e ovo), elokuu 2018, © Helmut Diekmann
Munia, 16.6.2018, Vähäteutari, Lohja, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen toukka, kasvatuksessa (ex ovo), heinäkuu 2018, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa (ex ovo), heinäkuu 2018, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa (ex ovo), heinäkuu 2018, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka talvehtimisen jälkeen, 14.5.2014, Paimio, © Håkan Söderholm
Kotelo kasvatusoloissa, kotelokehto avattuna, elokuu 2018, © Helmut Diekmann