Aaltoritariyökkönen

Catocala sponsa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Ritariyökköset
(Erebinae)
Tribus:
Catocalini
Suku: Catocala

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 56–71 mm. Keskikokoinen ritariyökkönen. Etusiivet oliivinvivahteisen ruskeanharmaat – mustahkonruskeat. Poikkiviirut mustat, epäselvästi kaksinkertaiset, eivät kovin terävähampaiset. Keskivarjo tumma, näkyvissä vain etureunassa. Munuaistäplässä kellertävä, edestä ja takaa ruskeareunainen keskus, jonka ympäriltä se on valkorenkainen, mustareunainen, ulkopuolelta hampaallinen; sen takana valkeahko, mustan viirun rajaama täplä; munuaistäplän tyvipuolella vaaleaa kehnää. Aaltoviiru vaaleanharmaa, ulkopuolelta tummareunainen. Ulkoreunan tuntumassa rivi mustia, ulkopuolelta valkeahkoreunaisia poikkijuovia.
Takasiivet voimakkaan karmiininpunaiset; sisemmässä mustassa vyössä ja ulkovyön sisäreunassa kaksi selvää mutkaa, joista etummainen suunnilleen suorakulmainen. Siipiripset mustatäpläiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Aaltoritariyökkönen on Etelä-Suomen tammikkojen laji. Vaeltaneita yksilöitä on kuitenkin tavattu jopa Kainuusta saakka. Laji on viime vuosikymmeninä yleistynyt. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Aaltoritariyökkönen on aikainen ritariyökkönen lentäen heinäkuun puolestavälistä syyskuuhun. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Vanhat tammimetsät ja puistot

Elintavat: Perhonen on arka ja lähtee häirittynä helposti lentoon. Aurinkoisen, lämpimän sään valitessa aaltoritariyökkösiä lentelee tammikoissa jo iltapäiväisin tai viimeistään illansuussa. Lentotyyli on nopea ja poukkoileva. Aaltoritariyökkönen tulee hyvin syötille, valolle heikommin.

Kehitysvaiheet: Naaras munii kaarnan rakoihin, joissa munat talvehtivat. Toukka harmaanruskea tai punaruskea, hienosti tummatäpläinen; selän nystyrät punertavat. Jaokkeen A1 selkäpuolella vaaleanokra täplä; jaokkeen A5 kyttyrä selvä, siinä soikea, keltainen, mustareunainen täplä; jaokkeen A8 kyttyrä myös vahva, sen kaksi nystyrää kartiomaiset. Pää harmaa, mustajuovainen. Elää touko-heinäkuussa tammella (Quercus robur). Koteloituu yhteenkehrättyjen lehtien väliin tai rungolle.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 24.7.2021

17.7.2021, Espoo, © Helmut Diekmann
22.7.2019, Espoo, © Helmut Diekmann
5.8.2019, Espoo, © Helmut Diekmann
22.7.2019, Espoo, © Helmut Diekmann
22.7.2021, Espoo, © Heikki Tabell
15.8.2020, Katariinanlaakso, Turku, © Helmut Diekmann
17.7.2021, Espoo, © Helmut Diekmann
17.7.2021, Espoo, © Helmut Diekmann
15.8.2020, Katariinanlaakso, Turku, © Olli Pihlajamaa
15.8.2020, Katariinanlaakso, Turku, © Olli Pihlajamaa
Pieni toukka, 1.6.2021 Turku, Ruissalo© Håkan Söderholm
Keskenkasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2021, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2021, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2021, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2021, © Helmut Diekmann
Kotelo (kotelokehto avattuna), kasvatuksessa, kesäkuu 2021, © Helmut Diekmann