Horsmakiitäjä

Deilephila elpenor

Heimo: Kiitäjät (Sphingidae)
Alaheimo: Hämäräkiitäjät (Macroglossinae)
Suku: Deilephila

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Horsmakiitäjä on helposti tunnistettava perhonen, jota voi Suomessa sekoittaa lähinnä vain yhteen lähilajiin, pikkukiitäjään. Kotimaiseksi yöperhoseksi horsmakiitäjä tarjoaa katsojalle yllättävän eksoottisen väriyhdistelmän: päävärit ovat ruusunpunainen ja oliivinvihreä. Näitä värejä löytyy paitsi perhosen siivistä myös sen tukevan ruumiin karvoituksesta. Takasiiven tyvi on musta. Siipiväli ♂ 50–68 mm, ♀ 57–70 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Horsmakiitäjä on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Elinkierto: Perhonen lentää kesäkuun alusta elokuun alkuun; harvinainen toinen sukupolvi syyskuussa. Toukkia voi löytää heinä-elokuun aikana.

Elinympäristöt: Niityt, kedot ja nummet, hakamaat ja metsälaitumet

Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle ja toisinaan myös syötille. Käy mielellään kukilla.

Kehitysvaiheet: Muna on pyöreä ja vaaleanvihreä. Pienet ja keskenkasvuiset toukat ovat vihreät, mutta täysikasvuinen toukka on viimeisessä nahassa normaalisti ruskea – joskin täysikasvuisilla toukilla esiintyy myös vihreä muoto. Täysikasvuinen toukka on huomattavan iso, 70–80 mm pitkä. Jaokkeet A1 ja A2 ovat pullistuneet; niiden sivuselässä mustat silmätäplät, joiden sisällä valkea, munuaismuotoinen, liilanruskeakeskinen täplä. Peräsarvi on lyhyt ja musta ja sen kärki on valkoinen. Toukan pää harmaanruskea. Toukka elää horsmilla, erityisesti maitohorsmalla, sekä mataroilla ja koteloituu lähelle ravintokasvia vahvahkoon, verkkomaiseen kotelokoppaan karikkeeseen maanpinnalle. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki

Muuta: Elpenor oli kreikkalaisessa mytologiassa yksi Odysseuksen tovereista matkalla Troijan sodasta takaisin Kreikkaan. Hän oli vielä hyvin nuori ja pelokas. Kirke-jumalatar muutti hänet possuksi.

Tilastotietojen ja tekstin lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 11.1.2023

Kasvatettu (e larva), kesäkuu 2016 © Helmut Diekmann
4.6.2011 Kotalahti, Leppävirta © A. & E. Ylönen
Kasvatettu (e larva), toukokuu 2018 © Esa Marjamäki
24.6.2017 Kangaslahti, Pieksämäki © Patrik Åberg
24.6.2017 Kangaslahti, Pieksämäki © Patrik Åberg
24.6.2017 Kangaslahti, Pieksämäki © Patrik Åberg
Syötillä, 19.6.2017 Kangasala © Esa Marjamäki
Parittelu, 19.6.2016 Espoo © Helmut Diekmann
Pieni toukka, 28.7.2016 Helsinki © Mika Schafroth
Keskenkasvuinen toukka kasvatuksessa, heinäkuu 2010 © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen toukka, 17.7.2016 Vantaa © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen, ruskea muoto, 27.8.2015 Suomenoja, Espoo © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen, ruskea muoto, 13.9.2015 Suomenoja, Espoo © Helmut Diekmann
Paimenmataralla, 12.7.2016 Suomenoja, Espoo © Helmut Diekmann
Ruskea ja vihreä muoto, 23.7.2011 Kostonsaari, Joroinen © Helmut Diekmann
Vihreä muoto nahanvaihdon jälkeen, 15.7.2011 Rantasalmi © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen vihreä muoto, 22.7.2011 Rantasalmi © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen vihreä muoto, 22.7.2011 Rantasalmi © Helmut Diekmann
Vas. esikotelo (koteloitumisvalmis toukka), tuore ja muutaman tunnin vanha kotelo sekä kovettunut kotelo © Patrik Åberg
Kotelo kasvatuksessa (e larva) © Helmut Diekmann