Kahtaisjuuriyökkönen

Apamea remissa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Apamea

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 33–40 mm. Siivenmuoto pyöristynyt. Vaihteleva. Nimimuoto on kirjava ja kontrastikas; muodolla f. gemina etusiivet ovat punertavanruskeat, harmaansekaiset, varsinkin etu- ja takareunasta, ilman erityisen vahvoja kuvioita; ja muoto f. obscura on yksivärisempi, tummempi. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset; ulompi heikosti sahahampainen, sen ulkopuolella suonien kohdalla valkeita ja mustia pilkkuja. Rengas- ja munuaistäplä heikosti harmaarenkaiset, mustareunaiset, munuaistäplän ulkoreunassa ei valkoista. Keilatäplä keskikoinen, mustareunainen. Aaltoviiru vahvasti mutkainen; sen W-kuvio matala ja pyöreämuotoinen, ei ulotu ripsiin; sen keskellä sisä- ja ulkopuolella tummia nuolitäpliä. Muodolla f. submissa etusiivissä lyhyt, musta tyvijuomu sekä toinen musta juomu tyvisarakkeessa lähellä takareunaa, sen pään etupuolella usein tumma varjo; keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysviiru, jonka takana keskisarake on vaaleampi. Nimimuodolla etusiipien takareuna ja ulkosarakkeen sisäosa vaaleanharmaat, usein punertavansävyiset; juovat ja nuolitäplät vahvat; rengas- ja munuaistäplä valkeahkot. Takasiivet ruskeanharmaat, sisäänpäin vaalenevat; keskitäplä heikko; takanurkassa ei selvää vaaleaa juovaa; ripset kellertävänvalkeat, jakoviiru tumma.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen laji, joka esiintyy koko Suomessa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun alusta aina elokuun puoleenväliin saakka.

Elinympäristöt: Tuoreet metsät, soiden ja peltojen laidat, puistot yms.

Elintavat: Toukka elää melko polyfagina (moniruokaisena) eri heinillä.

Kehitysvaiheet: Naaras munii pieniin ryhmiin heinäkasvien lehtituppeihin tai kukintoihin. Nuoret toukat ovat päivisin usein ryhmissä kutomissaan pusseissa, jotka sijaitsevat heinien tähkien lähellä. Talvehtimisen jälkeen ne syövät heinien versoja. Toukka harmaanruskea; nystyrät pienet, mustahkot; selkäjuova valkeahko; sivuselkäjuova vaalea; sivujuova leveämpi, vaaleanharmaa, yläpuolelta tummareunainen. Hengitysaukot valkeat, mustareunaiset. Pää kiiltävän punaruskea, siinä mustat aaltojuovat ja tumma verkkokuvio. Niskakilpi mustanruskea, siinä 3 vaaleaa pituusjuovaa. Toukka koteloituu maahan löyhäksi kudottuun kotelokoppaan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 28.1.2024