Kahtaisjuuriyökkönen

Apamea remissa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Apamea

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 33–40 mm. Siivenmuoto pyöristynyt. Vaihteleva. Useimmin (muodolla f. gemina) etusiivet punertavanruskeat, harmaansekaiset, varsinkin etu- ja takareunasta, ilman erityisen vahvoja kuvioita. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset; ulompi heikosti sahahampainen, sen ulkopuolella suonien kohdalla valkeita ja mustia pilkkuja. Rengas- ja munuaistäplä heikosti harmaarenkaiset, mustareunaiset, munuaistäplän ulkoreunassa ei valkoista. Keilatäplä keskikoinen, mustareunainen. Aaltoviiru vahvasti mutkainen; sen W-kuvio matala ja pyöreämuotoinen, ei ulotu ripsiin; sen keskellä sisä- ja ulkopuolella tummia nuolitäpliä. Muodolla f. submissa etusiivissä lyhyt, musta tyvijuomu sekä toinen musta juomu tyvisarakkeessa lähellä takareunaa, sen pään etupuolella usein tumma varjo; keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysviiru, jonka takana keskisarake on vaaleampi. Nimimuodolla etusiipien takareuna ja ulkosarakkeen sisäosa vaaleanharmaat, usein punertavansävyiset; juovat ja nuolitäplät vahvat; rengas- ja munuaistäplä valkeahkot. Takasiivet ruskeanharmaat, sisäänpäin vaalenevat; keskitäplä heikko; takanurkassa ei selvää vaaleaa juovaa; ripset kellertävänvalkeat, jakoviiru tumma.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen laji, joka esiintyy koko Suomessa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun alusta aina elokuun puoleenväliin saakka. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Tuoreet metsät, soiden ja peltojen laidat, puistot yms.

Elintavat: Toukka elää melko polyfagina (moniruokaisena) eri heinillä.

Kehitysvaiheet: Naaras munii pieniin ryhmiin heinäkasvien lehtituppeihin tai kukintoihin. Nuoret toukat ovat päivisin usein ryhmissä kutomissaan pusseissa, jotka sijaitsevat heinien tähkien lähellä. Talvehtimisen jälkeen ne syövät heinien versoja. Toukka koteloituu maahan löyhäksi kudottuun kotelokoppaan.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 22.09.2019

17.7.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
17.7.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann