Tummapapurikko

Lasiommata maera

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Heinäperhoset (Satyrinae)

Tribus: Satyrini

Suku: Lasiommata

 
← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Tummapapurikko on keskikokoinen päiväperhonen; siipien kärkiväli on noin 40–51 mm. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.
Siipien pohjaväri on tummanruskea ja etusiiven kärjessä on selvästi erottuva, suurehko musta valkoteräinen silmätäplä, joka voi joskus olla myös kaksiteräinen. Täplää ympäröi oranssi rengas ja sen alapuolella voi olla enemmän tai vähemmän selviä oranssinpunaisia laikkuja.
Koiraalla on suurehko sametinharmaa koirastäplä, joka ulottuu etusiiven keskeltä aina siiven alareunaan saakka (ks. kuva 2).
Takasiiven ulkoreunaa täplittää pari kolme mustaa rengastäplää valkoisin keskuspilkuin. Täplien ympärillä on oranssit renkaat.
Alapuolelta etusiipi on vaaleamman ruskea ja siiven kärjessä on iso musta valkoteräinen silmätäplä. Täplää ympäröi kellertävä rengas. Etusiiven alareunassa on oranssinruskea laikku. Takasiiven alapuoli muodostuu ruskean ja harmaan sävyisistä vyöhykkeistä, joita erottaa tummemmat aaltomaiset poikkijuovat. Reunassa on valkoinen aaltojuova ja vieressä rivi tummempia valkoteräisiä rengastäpliä.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Tummapapurikko on Suomessa kohtalaisen yleinen ja levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Laji lentää kesä-heinäkuussa yhtenä sukupolvena. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Lämpimät hiekkaiset ja kiviset avomaastot, metsänhakkuuaukeat ja aukkopaikat, kuivat avoimet metsät sekä metsäteiden varret, joissa on kiviä ja kallioita.

Elintavat: Koiraat lentelevät ympäriinsä etsien naaraita, mutta ne voivat myös odotella naaraita reviirialueillaan.

Kehitysvaiheet: Naaraat munivat munat yksitellen ravintokasvilleen. Toukat elävät eri heinäkasveilla. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.

Lähilajit: Tummapapurikko muistuttaa eniten metsäpapurikkoa ja näitä kahta lajia on vaikea erottaa toisistaan, varsin näköhavaintona. Tummapapurikko on hieman kookkaampi ja lentoaika on myöhäisempi kuin metsäpapurikon. Paras erottava tuntomerkki on tummapapurikon etusiiven keskiosan tasaisempi väritys; metsäpapurikolla on etusiiven yläosan keskellä kolme voimakasta lyhyttä poikkijuovaa. Toisaalta myös tummapapurikkojen, varsinkin naaraiden, etusiivessä voi olla tummia poikkijuovia, mutta metsäpapurikolla on tämän lisäksi myös takasiiven yläpinnalla tumma poikkijuova, jollaista tummapapurikolla ei ole.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 13.10.2019

Koiras, 13.6.2013, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 2.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 24.6.2013, Tiemassaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Naaras, 26.6.2013, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Naaras, 27.6.2013, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
6.7.2012, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
2.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
29.6.2012, Hartola, © Heikki Tabell
28.6.2011, Tohmajärvi, © A. & E. Ylönen
Lasiommata maera f. adrasta, 17.7.2014, Collenges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
Parittelu, ylempänä naaras, 22.6.2013, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Parittelu, 26.6.2013, Tiemassaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Parittelu, 22.6.2013, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Toukka, 5.5.2018, Vantaa, © Mika Schafroth
Toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Mika Schafroth
Esikotelo (praepupa), 18.5.2018, Vantaa, © Mika Schafroth
Kotelo kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Mika Schafroth