Pikkutupsukas

Orgyia antiquoides

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Villakkaat (Lymantriinae)
Suku: Orgyia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Vain lajin koirailla on siivet. Niiden kärkiväli on keskimäärin 22 mm. Sekä etu- että takasiivet ovat tasaisen ruosteenruskeat. Takasiivet ovat hieman etusiipiä tummemmat. Poikkiviirut ovat epäselvät ja epäsäännölliset, ja etureunan keskellä on usein valkeahkoa kehnää. Etusiiven takareunassa on reunoiltaan epäselvä vaalea täplä, joka voi myös puuttua. Pikkutupsukkaalla tämä täplä on pienempi kuin täplätupsukkaalla.
Naaras on tummanharmaa ja noin 10 mm pitkä. Lentokyvyttömän, villakarvaisen naaraan siivet ovat surkastuneet.

Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen Kirja)

Esiintyminen: Pikkutupsukas esiintyy koko maassa etelästä aina Lapin keskiosiin saakka, mutta laji on harvinainen ja hyvin paikoittainen. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun jälkipuoliskolta elokuun alkuun. Paras lentoaika on heinäkuun loppupuoli. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Avoimet suot, rämeet, kanervakankaat ja nummet. Pohjoisessa pikkutupsukasta tapaa myös puuttomilla, vetisillä nevoilla.

Elintavat: Koiraat lentävät päivällä auringonpaisteessa. Pilvisillä hetkillä ne lepäävät mäntyjen rungoilla. Yöllä koiraita saattaa tulla valolle. Aikuiset perhoset eivät nauti ravintoa ja yksilöt elävät vain pari päivää. Lentokyvytön naaras houkuttelee koiraita luokseen feromonin avulla. Naaras ei poistu kotelokehdostaan, vaan työntää ainoastaan takaruumiinsa kärjen kotelokehtoon tekemäänsä aukkoon. Parittelun jälkeen naaras munii kotelokehdon sisäpuolelle noin 100 munaa ja kuolee pian saatuaan munimisen päätökseen.

Kehitysvaiheet: Munat talvehtivat. Keväällä toukat ryömivät ulos kotelokehdosta. Toukkia löytyy usein runsaasti melko pieneltäkin alueelta. Toukka on polyfagi (moniruokainen); se elää touko–kesäkuussa mm. kanervalla (Calluna vulgaris), suokukalla (Andromeda polifolia), juolukalla (Vaccinium uliginosum) ja muuraimella (Rubus chamaemorus). Toukka on täysikasvuinen kesäkuun lopulla (pohjoisessa heinäkuussa) ja koteloituu kellertävän kotelokehdon sisään. Tulevien naaraiden kotelokehdot sijaitsevat kasvillisuudessa koiraiden koteloita korkeammalla.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 15.1.2022