HEIMO: TÄPLÄPERHOSET

Edellinen heimoSeuraava heimo →

← Edellinen lajiSeuraava laji→

TÄPLÄPERHOSET (Nymphalidae) muodostavat hyvin laajan heimon, johon kuuluvat hopeatäplien lisäksi ns. aitotäpläperhoset (nokkosperhoset sukulaisineen ja verkkoperhoset), haapa- ja häiveperhoset sekä heinäperhoset.

Hopeatäplien siipien pohjaväri on oranssi tai okrankeltainen ja niissä on mustia kuvioita. Selkeimmät lajityypilliset tuntomerkit löytyvät usein takasiipien alapinnalta. Monilla lajeilla on takasiipien alapuolella helmiäishohtoisia täpliä, mistä tribus on saanut nimensä. Useimmat lajit talvehtivat toukina, ja monien lajien toukat elävät orvokeilla. Toukat ovat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.

Tribus hopeatäplät (Argynnini):

Rämehopeatäplä, Boloria eunomia Pursuhopeatäplä, Boloria euphrosyne Lehtohopeatäplä, Boloria titania Niittyhopeatäplä, Boloria selene
Tundrahopeatäplä, Boloria chariclea Muurainhopeatäplä, Boloria freija Pikkuhopeatäplä, Boloria dia Pohjanhopeatäplä, Boloria polaris
 Purohopeatäplä, Boloria thore
Rahkahopeatäplä, Boloria frigga

Kääpiöhopeatäplä, Boloria improba

Tunturihopeatäplä, Boloria napaea

Suohopeatäplä, Boloria aquilonaris

Helmihopeatäplä, Issoria lathonia

Angervohopeatäplä, Brenthis ino

Keisarinviitta, Argynnis paphia

Etelänhopeatäplä, Argynnis laodice

Orvokkihopeatäplä, Speyeria aglaja

Rinnehopeatäplä, Fabriciana niobe

Ketohopeatäplä, Fabriciana adippe

Aitotäpläperhosista jotkin lajit (esim. nokkosperhoset ja neitoperhonen) ovat aikuistalvehtijoita: uuden sukupolven perhoset kuoriutuvat koteloistaan loppukesällä ja lentävät pitkälle syksyyn tankaten ravintoa kukista, mahlasta ja mätenevistä hedelmistä. Perhoset parittelevat vasta talvehtimisen jälkeen keväällä. Toukat ovat yleensä mustia ja piikikkäitä ja elävät joko nokkosella tai lehtipuilla. Kotelot riippuvat pää alaspäin, peräpäästään alustaan kiinnittyneina. Verkkoperhoset muodostavat aitotäpläperhosten alaheimossa oman ryhmän eli tribuksen.

Alaheimo aitotäpläperhoset (Nymphalinae), tribus Nymphalini:

Karttaperhonen, Araschnia levana Amiraali, Vanessa atalanta Ohdakeperhonen, Vanessa cardui Neitoperhonen, Aglais io
Nokkosperhonen, Aglais urticae Suruvaippa, Nymphalis antiopa Kirsikkaperhonen, Nymphalis polychloros Isonokkosperhonen, Nymphalis xanthomelas

Valkotaplanokkosperhonen, Nymphalis vaualbum

Herukkaperhonen, Polygonia c-album

Alaheimo aitotäpläperhoset (Nymphalinae), tribus verkkoperhoset (Melitaeini):


Lapinverkkoperhonen, Euphydryas iduna

Kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna

Punakeltaverkkoperhonen, Euphydryas aurina

Täpläverkkoperhonen, Melitaea cinxia

Tummaverkkoperhonen, Melitaea diamina

Ratamoverkkoperhonen, Melitaea athalia

Haapa- eli luotsiperhoset muodostavat täpläperhosten heimossa oman alaheimon (2 lajia), samaten häiveperhoset (2 lajia).

Alaheimot luotsiperhoset (Limenitidinae) ja häiveperhoset (Apaturinae):


Haapaperhonen, Limenitis populi

Kuusamaperhonen, Limenitis camilla

Pikkuhäiveperhonen, Apatura ilia

Häiveperhonen, Apatura iris

Heinäperhoset ovat yleensä pohjaväriltään ruskeita ja niiden siivissä on usein silmätäpliä. Toukat ovat yleensä vihreitä ja elävät heinien tai sarojen lehdillä. Yleisin talvehtimisaste on pieni tai keskenkasvuinen toukka.

Alaheimo heinäperhoset (Satyrinae):


Täpläpapurikko, Pararge aegeria

Ruostepapurikko, Pararge megera

Metsäpapurikko, Lasiommata petropolitana

Tummapapurikko, Lasiommata maera

Kirjopapurikko, Lopinga achine

Ruutuperhonen, Melanargia galathea

Saraikkoniittyperhonen, Coenonympha tullia

Idänniittyperhonen, Coenonympha glycerion

Keltaniittyperhonen, Coenonympha pamphilus

Kirjoniittyperhonen, Coenonympha arcania

Tesmaperhonen, Aphantopus hyperantus

Tummahäränsilmä, Maniola jurtina

Idänhäränsilmä, Hyponephele lycaon

Metsänokiperhonen, Erebia ligea

Suonokiperhonen, Erebia embla

Kairanokiperhonen, Erebia disa

Ruijannokiperhonen, Erebia medusa ssp. polaris

Lapinnokiperhonen, Erebia pandrose

Hietaheinäperhonen, Hipparchia semele

Sarakylmänperhonen, Oeneis norna

Paljakkakylmänperhonen, Oeneis bore

Rämekylmänperhonen, Oeneis jutta