Tuhkakaapuyökkönen

Cucullia lucifuga

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Kaapuyökköset (Cuculliinae)
Suku: Cucullia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 42–50 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Etusiivet tumman siniharmaat, mustahkonsekaiset. Suonet hienosti tummat. Poikkiviirut ja keskivarjo leveät, mutta eivät kovin selvät. Munuaistäplän ympärillä voi näkyä hieno, tumma reunus. Rengastäplän kohdan takana heikko, vaalea varjotäplä. Suonen M3 keskikohdan edessä enemmän tai vähemmän selvä musta juova; ulkosarakkeessa kärjen takana kolmikulmainen, ruskea varjo; suonen CuA2 kärjen takana viisto, musta juova. Ulkoreunassa suonien väleissä selvät, mustat poikkijuovat. Takasiivet pyöreäkärkiset; koiraalla likaisenvalkoiset, ulkoreunasta ruskeanharmaat, suonet ruskeanharmaat; naaraalla tummanruskeat. Ripset valkeat, niissä kapea, tummempi tyviviiru. Takaruumiin selkätupsut mustahkot.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen etelärannikolla ja idässä levinnyt aina Iisalmen korkeudelle saakka. Puuttuu Länsi-Suomesta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Lajin lentoaika on pitkä, aina toukokuusta elokuuhun saakka. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Kulttuuriympäristöt, pihamaat, viljelysten laidat yms.

Elintavat: Perhonen lentää yöllä; tulee melko huonosti valolle. Käy mielellään kukilla.

Kehitysvaiheet: Toukka nuorena ruskea; selkäjuova keltainen; sivujuova keltalaikkuinen, mustatäpläinen. Täysikasvuinen toukka musta; selässä joka jaokkeessa 2 ja sivuilla 1 mönjänpunainen täplä. Takimmaisessa jaokkeessa mönjänpunainen poikkijuova. Pää musta. Elää elo-lokakuussa keltanoilla (Hieracium), valvateilla (Sonchus), kultapiiskulla (Solidago virgaurea), voikukilla (Taraxacum), pelto-ohdakkeella (Cirsium arvense), nurmikaunokilla (Centaurea phrygia), salaateilla (Lactuca) ja pukinparroilla (Tragopogon). Koteloituu hiekasta ja kasvinosista tehtyyn tiiviiseen kotelokoppaan maan alle. Kotelo talvehtii, joskus kaksi kertaa.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 30.08.2019

Kasvatettu (e larva), Kangaslahti, Pieksämäki, huhtikuu 2018, © Patrik Åberg
Kasvatettu (e larva), kotelokoppa, Kangaslahti, Pieksämäki, huhtikuu 2018, © Patrik Åberg
3.7.2016, Lappeenranta, © Jaana Ihme
3.7.2016, Lappeenranta, © Jaana Ihme
Keskenkasvuinen toukka, 5.7.2016, Parainen, © Heikki Tabell
Täysikasvuinen toukka etsii koteloitumispaikkaa, 7.8.2011, Kaarina, © Håkan Söderholm