Colocasia coryli

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Munkkiyökköset (Pantheinae)
Suku: Colocasia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 27–36 mm. Keskikokoa hiukan pienempi, pörröinen. Etusiipien sisäosa ruskea, ulko-osa puhtaan harmaa. Sisempi poikkiviiru mustanruskea, siinä keilatäplän kohdalla terävä hammas. Ulompi poikkiviiru tummanruskea, vain munuaistäplän takaa selvä. Munuaistäplän ulko-osa epäselvä, yökköstäplät muuten mustareunaiset. Aaltoviiru vahvasti sahahampainen, vaaleanharmaa, sisäpuolelta tummempivarjoinen. Takasiivet harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat. Molempien siipiparien ripset ruskea- ja valkeahkotäpläiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin yleinen ja sitä on tavattu koko Suomesta lukuunottamatta Tunturi-Lappia. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Perhonen aloittaa lentonsa toukokuussa ja viimeisiä yksilöitä voi tavata vielä heinäkuussa. Päälento ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

Elinympäristöt: Valoisat tuorepohjaiset lehti- ja sekametsät, puistot, pensaikot

Elintavat: Perhonen tulee hyvin valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka valkeahko, punertava tai ruskehtava, karvat vaaleanharmaat; jaokkeessa T1 harmaa, mustareunainen täplä; jaokkeesta T3 taaksepäin leveä, harmaanruskea tai musta selkäjuova. Jaokkeiden A1 ja A2 karvatupsut ruskeat tai punertavat; jaokkeiden T1 ja A8 karvatupsut mustat tai ruskeat. Pää joskus musta. Polyfagi (moniruokainen) lehtipuilla ja pensailla kuten koivuilla (Betula), lepillä (Alnus), pajuilla (Salix), pihlajalla (Sorbus aucuparia) ja haavalla (Populus tremula), myös mustikalla (Vaccinium myrtillus), elää elo-syyskuussa yhteenkehrättyjen lehtien välissä. Koteloituu lehtien väliin kutomaansa kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 13.11.2023