Suokeltaperhonen

Colias palaeno

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Keltaperhoset (Coliadinae)
Suku: Keltaperhoset (Colias)

 


Tuntomerkit:
 Suokeltaperhonen on hieman kookkaampi kuin muut keltaperhoset; siipien kärkiväli on 50–56 mm. Siipiripset ovat punaiset.
Koiraalla siipien yläpinnan pohjaväri on keltainen. Sekä etu- että takasiivessä on leveät ja selvärajaiset tummat reunukset (koska perhonen pitää levossa siipensä supussa, yläpinnan reunukset näkyvät parhaiten vastavalossa; ks. kuvat 1–3). Naaraan siivet ovat valkoiset ja niiden tummat reunukset ovat vähemmän selkeärajaiset kuin koiraalla.
Takasiiven alapuoli on molemmilla sukupuolilla harmaan keltainen ja sen keskellä on pyöreähkö valkoinen läikkä. Etusiiven keskellä taas on tummareunainen, soikeanmuotoinen valkoinen täplä.

Esiintyminen: Lajia tavataan yleisenä koko maassa, joskin Luoteis-Suomessa ja etelärannikolla se on harvinaisempi. Yleisemmin sitä tapaa soiden läheisyydessä. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Yksi sukupolvi, joka lentää kesäkuun jälkipuolelta heinäkuun loppupuolelle. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Puoliavoimet maastot, suot, rämeet, metsänreunat, metsäteiden varret.

Elintavat: Aurinkoisina päivinä koiraat partioivat levottomasti soiden ja rämeiden reunoja naaraita etsien ja kookkaita puuryhmiä välttäen. Kosintalennossa koiras ja naaras voivat kuitenkin nousta jopa 30 metrin korkeuteen. Kosintalennon päätteeksi ne palaavat maan pinnnalle parittelua varten koiraan tökkiessä naarasta toistuvasti alaspäin kasvillisuuden sekaan. Keltaperhosten tapaan suokeltaperhonen pitää levätessään siipiään aina yhteen painettuina. Siipien etupuolia voi siis nähdä vain perhosen ollessa lennossa.

Kehitysvaiheet: Toukka elää juolukalla ja talvehtii keskenkasvuisena. Toukka on vihreä ja sillä on keltaisia sivuraitoja. Kotelo kiinnittyy takapäästään kasvin varteen. Keskiruumiin kohdalla koteloa ympäröi kiertävä kehruurihma.

Lähilajit: Koirasta voidaan lennossa sekoittaa sitruunaperhoseen, mutta se eroaa siitä siipiensä tummien reunusten ansiosta. Vaaleaa naarasta voidaan sekoittaa kaaliperhosiin. Lisäksi suokeltaperhonen on helposti sekoitettavissa sen lähimpiin sukulaisiin: vaaleakelta- ja etelänkeltaperhoseen, jotka esiintyvät Suomessa vain harvinaisina vaeltajina lähinnä heinä-elokuussa.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 30.6.2010, Puolanka, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 22.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 23.6.2010, Torronsuo, © Helmut Diekmann
Koiras, 23.6.2010, Kangasala, © Esa Marjamäki
Koiras, 21.7.2015, Enontekiö, Pätikkä, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 23.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 24.6.2016, Hattula, © Teppo Salmela
Koiras, 16.6.2013, Tohmajärvi, © A. & E. Ylönen
Koiras, 24.6.2016, Hattula, © Teppo Salmela
Naaras, 8.6.2018, Pöytyä, © Matti Selänne
Naaras, 24.6.2016, Hattula, © Teppo Salmela
Naaras, 14.6.2016, © Teppo Salmela
Naaras (vas.) ja koiras, 24.6.2016, Hattula, © Teppo Salmela
Kosinta, koiras vasemmalla 15.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Kosinta, koiras vasemmalla 15.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, naaras oikealla, 3.6.2018, Koukkurahka, Kangasala, © Esa Marjamäki
Keskenkasvuinen toukka, 8.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Keskenkasvuinen toukka, 8.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Lähes täysikasvuinen toukka, 15.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelo kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Esa Marjamäki
Kuoriutuva perhonen, vaihe 1, kasvatusoloissa, © Esa Marjamäki
Kuoriutuva perhonen, vaihe 2, kasvatusoloissa, © Esa Marjamäki
Kuoriutuva perhonen, vaihe 3, kasvatusoloissa, © Esa Marjamäki
Kuoriutuva perhonen, vaihe 4, kasvatusoloissa, © Esa Marjamäk