Metsähiipijä
Erynnis tages
Heimo: Paksupäät (Hesperiidae)
Alaheimo: Kirjosiivet (Pyrginae)
Suku: Erynnis
Tuntomerkit: Metsähiipijä on vaatimattoman näköinen pieni ja tumma perhonen, joka muistuttaa kirjosiipiä. Lentäessään nopeasti lähellä maanpintaa sitä saattaa erehtyä luulemaan yökköseksi. Siipien kärkiväli on 26–28 mm.
Siivet ovat päältä tummanruskeat. Etusiiven poikki kulkee harmaita vöitä. Etu- ja takasiipien ulkoreunassa kulkee rivi pieniä vaaleita pisteitä.
Myös siipien alapuolella näkyy vaalea pisterivi.
Esiintyminen: Lähialuelaji, jota ei ole tavattu Suomessa. Meitä lähimpänä metsähiipijä lentää Virossa (Saarenmaalla) sekä Keski- ja Etelä-Ruotsissa ja esimerkiksi Öölannissa. Pohjoisimmassa Euroopassa laji on taantunut maatalouden muutosten vuoksi, mutta muuten se on koko Euroopassa yleinen, poislukien Välimeren saaret. Joissakin ilmastoatlaksen skenaarioissa metsähiipijälle ennustetaan sopivia ilmasto-oloja Suomessa jo vuosisadan puolivälistä eteenpäin.
Lentoaika: Yksi sukupolvi: toukokuun alusta kesäkuun loppupuolelle. Euroopan eteläosissa myös toinen sukupolvi heinä-elokuussa.
Elinympäristöt: Kuivat ja karut sora- ja hietikkomaat, sorakuopat, teiden varret, metsäaukiot ja pensaikkoiset niityt
Kehitysvaiheet: Toukalle kelpaa monet hernekasvit, erityisesti keltamaite (Lotus corniculatus), nivelvirnat (Coronilla) ja hevonpalko (Hippocrepis comosa). Täysikasvuinen toukka talvehtii.
Lähilajit: Euroopassa esiintyy vain yksi lähilaji: Kreikassa ja Turkissa tavattava vuorihiipijä (Erynnis marloyi).
Lajista muualla: Lepiforum
Päivitetty viimeksi: 19.2.2024
