Rämevenhokas

Nola aerugula

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Venhokkaat (Nolidae)
Alaheimo: Suomuvenhokkaat (Nolinae)
Tribus: Nolini
Suku: Nola

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 15–21 mm. Koiraan tuntosarvet ovat lyhyt- ja tiheäripsiset. Etusiivet valkeat, osittain ruskeakehnäiset. Perhosella on lähellä etusiivensä etureunaa kolme harmaanruskeaa suomutupsua: tyvessä, keskisarakkeessa ja lähellä etukulmaa. Poikkiviirut ovat kellanruskeat–mustahkot; sisempi taittuu sisemmän suomutupsun kohdalla tyveenpäin kohti etureunaa, jossa on leveimmillään; ulompi heikosti sahahampainen, taittuu etureunan lähellä jyrkästi tyveenpäin. Ulkosarakkeen sisäosa valkea; aaltoviiru valkea, usein sisäpuolelta ruskeavarjoinen. Ulkosarakkeen ulko-osa ruskea tai ruskealaikkuinen; ulkoreunassa hieno, tumma juova. Takasiivet vaaleanharmaat; ulkoreunassa hieno, tumma juova.

Esiintyminen: Yleinen Kainuun eteläpuolella. Pohjoisimmat havainnot ovat noin Oulun korkeudelta. (Havaintokartta)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Laji viihtyy etenkin rämeillä, mutta myös kosteissa koivikoissa ja rantaniityillä.

Elintavat: Rämevenhokas on aktiivinen illalla auringonlaskun jälkeen pitkälle yöhön. Perhonen lähtee herkästi jaloista lentoon myös päivällä.

Kehitysvaiheet: Toukka elää syys-kesäkuussa hieskoivulla (Betula pubescens) ja muuraimella (Rubus chamaemorus). Toukat viihtyvät lehtien alapinnoilla ja kasvavat hyvin hitaasti ennen talvea. Toukka talvehtii ja koteloituu kesäkuussa karikkeeseen kovaan veneenmuotoiseen kotelokoppaan.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura, Suomen Lajitietokeskus

20.7.2015, Lahnalahti, Joroinen, © Annukka Pirkkalainen
14.7.2019, Stormossen, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
14.7.2019, Stormossen, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
14.7.2019, Stormossen, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
14.7.2019, Stormossen, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
14.7.2019, Stormossen, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann