Rämevenhokas
Nola aerugula
Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Venhokkaat (Nolidae)
Alaheimo: Suomuvenhokkaat (Nolinae)
Tribus: Nolini
Suku: Nola
Tuntomerkit: Siipiväli 15–21 mm. Koiraan tuntosarvet ovat lyhyt- ja tiheäripsiset. Etusiivet valkeat, osittain ruskeakehnäiset. Perhosella on lähellä etusiipensä etureunaa kolme harmaanruskeaa suomutupsua: tyvessä, keskisarakkeessa ja lähellä etukulmaa. Poikkiviirut ovat kellanruskeat–mustahkot; sisempi taittuu sisemmän suomutupsun kohdalla tyveenpäin kohti etureunaa, jossa on leveimmillään; ulompi heikosti sahahampainen, taittuu etureunan lähellä jyrkästi tyveenpäin. Ulkosarakkeen sisäosa valkea; aaltoviiru valkea, usein sisäpuolelta ruskeavarjoinen. Ulkosarakkeen ulko-osa ruskea tai ruskealaikkuinen; ulkoreunassa hieno, tumma juova. Takasiivet vaaleanharmaat; ulkoreunassa hieno, tumma juova.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Yleinen Kainuun eteläpuolella. Pohjoisimmat havainnot ovat noin Oulun korkeudelta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun. (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Laji viihtyy erityisesti rämeillä, mutta myös kosteissa koivikoissa ja rantaniityillä.
Elintavat: Rämevenhokas on aktiivinen illalla heti auringonlaskun jälkeen pitkälle yöhön. Perhonen lähtee herkästi jaloista lentoon myös päivällä.
Kehitysvaiheet: Toukka elää syys-kesäkuussa hieskoivulla (Betula pubescens) ja muuraimella (Rubus chamaemorus). Toukat viihtyvät lehtien alapinnoilla ja kasvavat hyvin hitaasti ennen talvea. Toukka talvehtii ja koteloituu kesäkuussa karikkeeseen kovaan veneenmuotoiseen kotelokoppaan.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Lajitietokeskus, Suomen Perhostutkijain Seura
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 18.1.2023 Helmut Diekmann
