Härkäpää

Phalera bucephala

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Härkäpäät
(Phalerinae)
Suku: Phalera

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Härkäpää, vanhalta nimeltään härkäpääkehrääjä, on melko kookas ja tukeva yöperhonen, jolla on erikoiset naamioitumiskeinot. Lepoasennossa perhonen pitää hopeanharmaita siipiään kiertyneinä ruumiin sivuille muistuttaen pyöreää oksankappaletta. Lisäksi sekä perhosen tylppä pääpuoli että etusiiven kärjessä oleva kellertävä, puolikuun muotoinen täplä muistuttavat katkenneen oksan murtopintaa. Siipien kärkiväli: Koiras 48–56 mm, naaras 53–62 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Härkäpää on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun puoleenväliin (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä sekä pensaikoissa.

Kehitysvaiheet: Toukka on moniruokainen ja elää useilla yleisillä lehtipuilla ja pensailla. Ravintokasveihin kuuluvat koivut, jalavat, haavat, pajut, lehmukset, vaahterat ja ruusut. Toukan pohjaväri on musta. Pää on musta ja siinä on keltainen, ylösalaisin oleva Y:n muotoinen kuvio. Ruumiin selkäpuolella ja sivuilla kulkee pituussuunnassa vaaleankeltaisia raitoja ja niissä on tiilenpunaisia täpliä. Toukan karvoitus on valkeaa, ohutta ja melko pitkää. Viimeiseen nahanluontiin saakka toukat elävät suurissa ryhmissä ja viihtyvät lehtien yläpinnoilla. Täysikasvuinen toukka lähtee kulkemaan omia teitään. Koteloitumisvalmis toukka voi kulkea pitkiäkin matkoja ennen kuin löytää sopivan paikan kaivautua maahan. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut nirkot. Härkäpää on Phalerinae-alaheimon (härkäpäät) ainut edustaja.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi, Perhoswiki

Päivitetty viimeksi: 6.8.2021

Kasvatettu (e larva), kesäkuu 2016, Espoo, © Helmut Diekmann
13.6.2016, Espoo, © Helmut Diekmann
Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
22.6.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
30.5.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, 24.6.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Pieniä toukkia, 25.7.2010, Kangasala, © Esa Marjamäki
Toukkia raidalla, Espoo 22.8.2015, © Mika Schafroth
Täysikasvuisia toukkia, 9.9.2015, Turku, © Håkan Söderholm
Täysikasvuisia toukkia, 9.9.2015, Turku, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, 8.9.2015, Turku, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa, elokuu 2015, © Helmut Diekmann
Koteloituminen, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki
Tuore kotelo, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki
Kotelo, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki