Kääriäisvenhokas

Earias clorana

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Venhokkaat (Nolidae)
Alaheimo: Vihervenhokkaat (Cloephorinae)
Tribus: Isovenhokkaat (Cloephorini)
Suku: Earis

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Kääriäisvenhokas, aikaisemmalta nimeltään kääriäisyökkönen, joissakin lähteissä myös pajukääriäisvenhokas, on melko pieni, valkovihreä perhonen. Siipiväli 18–24 mm. Pää ja kaulus valkeat. Keskiruumis voimakkaan vihreä, siipikansissa joitakin valkeita suomuja. Takaruumis vihertävänvalkea. Etusiivet etureunasta tasaisen kaarevat; voimakkaan vihreät. Etureuna valkea; siiven tyven etuosa valkokehnäinen. Takasiivet silkinvalkeat, usein ulkoreunasta vihertävät.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Kääräisvenhokas on vahvasti etelärannikkoseutujen laji. (Havaintokartta -2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta heinäkuun loppupuolelle; lennon huippu 1.7. Melko harvinainen toinen sukupolvi elokuussa. (Tilastotietoa -2016)

Elinympäristöt: Kostea- tai tuorepohjaiset, pajua kasvavat maastot: niityt; hakkuuaukiot, voimalinjojen aluset, metsänreunat

Elintavat: Perhonen on lennossa muutamien tuntien ajan alkuillasta alkaen pajukkojen liepeillä; tulee valolle ja syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka on valkeahko, sivuselkäjuovat ohutpiirtoiset, ruskeat; karvat hienot, tummat. Pää ruskea, edestä keltainen. Toukka elää heinä-elokuussa pajuilla (Salix) yhteenkehrättyjen latvaversojen välissä. Koteloituu kotelokoppaan oksalle tai oksanhaaraan. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Lajitietokeskus, Suomen Perhostutkijain Seura

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 19.1.2023 Helmut Diekmann