Huhtiyökkönen

Brachionycha nubeculosa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Pensasyökköset (Amphipyrinae)
Tribus: Psaphidini
Suku: Brachionycha

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 49–56 mm. Etusiivet tuhkanharmaat, joskus ruskehtavansekaiset; suonet tiheään mustakehnäiset. Poikkiviirut epäselvät, ulompi lähellä ulkoreunaa. Yökköstäplät mustareunaiset; rengastäplä usein puuttuu; munuaistäplä hyvin suuri, etuosastaan usein vaaleampitäytteinen, sen takaosassa usein musta keskus. Keilatäplä hyvin pitkä. Ulkosarakkeen ulko-osa hieman pohjaa vaaleampi, aaltoviirun kohdan sisäpuolella joitakin mustia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi lyhyitä, mustia juomuja. Takasiivet ruskehtavanharmaat; tumma keskitäplä vahva; suonet tummat; ulkoreunassa suuria, tummia täpliä.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Erittäin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, havaintoja Etelä-Lapista saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Laji lentää huhti-toukokuussa. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Lehti- ja sekametsät, metsänreunat

Elintavat: Perhonen lentää yöllä; molemmat sukupuolet tulevat hyvin valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka vihreä; selkäjuova katkeileva, kellertävä; sen alapuolella joka jaokkeen sivuselässä 6 keltaista täplää. Keskiruumiin 3. jaokkeen sivulla leveä, keltainen, punertavareunainen, vinojuova, sekä samanlainen takaruumiin VIII jaokkeessa. Hengitysaukot valkeat, mustareunaiset. Pää vaaleanvihreä; raajat punertavatäpläiset. Elää touko-kesäkuussa koivulla (Betula) ja muilla lehtipuilla. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii, joskus kaksi kertaa.

Muuta: Huhtiyökkösen imukärsä on lyhyt, ja monet perhostutkijat ovat arvelleet, että aikuinen perhonen ei käytä lainkaan ravintoa, kun laji ei tule myöskään syötille. Perhosta on kuitenkin tavattu mahlanvuotopaikoilla mahlaa imemässä (Jaakko Kullberg, Patrik Åberg, Mika Grönlund; ks. kuva 8).

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 6.7.2021

Koiras, 5.5.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 1.4.2016, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 1.4.2016, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras lumella, 30.4.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, 1.5.2018, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Vastakuoriutunut perhonen, 18.4.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Lähikuva huhtiyökkösen imukärsästä, 12.4.2017, Espoo, © Kimmo Silvonen
Koiras mahlaa imemässä, 18.4.2021, Kouvola, © Mika Grönlund
Keskenkasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Patrik Åberg
Lähes täysikasvuinen toukka kasvatusoloissa, kesäkuu 2018, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka 9.7.2017 Jalassaari, Lohja, det. Esa Alanko & Teijo Vekku Rantala, © Olli Pihlajamaa
Täysikasvuinen toukka, 22.6.2021, Kangasala, © Esa Marjamäki