Ruostenopsasiipi

Thecla betulae

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Nopsasiivet (Theclini)
Suku: Thecla

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Ruostenopsasiipi on kookkain nopsasiipemme. Siipiväli on 28–40 mm. Takasiiven takanurkassa on terävä, sirppimäinen kannus.
Siipien yläpuolelta sukupuolet erottuvat selvästi toisistaan. Koiraan yläpinta on enimmäkseen tasaisen tummanruskea, ja etusiivessä, tumman keskitäplän vieressä, on pienehkö, epäselvä vaalentuma. Naaraalla sen sijaan on etusiivessään huomattavan suuri oranssinvärinen laikku.
Siipien alapuolelta sukupuolet ovat samannäköiset. Alapinnat ovat kirkkaan oranssinväriset. Etu- ja takasiiven poikki kulkee tummempi kiilamainen vyö, jota reunustavat mustat ja valkoiset juovat. Takasiiven ulkoreunassa on hieman tummempi kirkkaanpunainen reunus.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Harvinainen ja paikoittainen Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Ruostenopsasiipi aloittaa lentonsa myöhemmin kuin mikään muu Suomen päiväperhosista. Yksi sukupolvi: heinäkuun lopulta syyskuun alkupuolelle. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Puoliavoimet maastot: metsänlaidat, peltojen reunat ja puistot, missä kasvaa tuomea, toukan ravintokasvia.

Elintavat: Aikuinen perhonen viettää piilottelevaa elämää pensaikossa ja puiden latvuksissa, mutta käy aina välillä ruokailemassa mm. ohdakkeilla. Aurinkoa ottaessa perhonen saattaa levittää siipensä – mitä esimerkiksi jalava- ja tuominopsasiipi eivät tee.

Kehitysvaiheet:  Naaras kiinnittää valkoiset munansa yksittelen tai pareittain aurinkoisilla, mutta suojaisilla paikoilla kasvaviin tuomiin, yleensä oksanhankoihin. Munat talvehtivat. Toukat kuoriutuvat keväällä ja oleskelevat tuomen lehtien alapinnoilla lähellä keskisuonta. Toukka on vihreä ja sillä on lyhyt, hento karvoitus sekä kyljissä hentoja vaaleita vinojuovia. Toukkavaihe kestää 6–9 viikkoa. Täysikasvuinen toukka muuttuu ruskehtavaksi, laskeutuu alas maahan ja koteloituu edellissyksyn kuivien lehtien seassa. Kotelo on ruskea ja sillä on tummia pilkkuja. Kotelovaihe kestää 3–5 viikkoa.

Lähilajit: Muut nopsasiivet. Värityksensä ansiosta ruostenopsasiipiä ei voi sekoittaa muihin lajeihin.

Muuta: Tieteellinen lajinimi betulae viittaa koivuun,  mutta koivu ei kuulu toukan ravintokasveihin (ilmeisesti Linnélle sattui tässä erehdys).

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 15.10.2019

Koiras, 5.8.2012, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Naaras, 14.8.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 3.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
Naaras, 2.8.2013, Humppila, © Päivi Torkki
Naaras, 2.8.2013, Humppila, © Päivi Torkki
Naaras, 3.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
28.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
5.8.2012, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Heinäkuu 1999, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras munimassa tuomen oksalle, 17.8.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Munia, 13.3.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Kuoriutuva toukka, kasvatusoloissa, huhtikuussa 2015, © Mika Schafroth
Pikkutoukka kasvatusoloissa, huhtikuussa 2015, © Mika Schafroth
Toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2015, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 17.6.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 17.6.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Koteloitumisvalmis toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2015, © Mika Schafroth
Kotelo, kasvatusoloissa, toukokuu 2015, © Helmut Diekmann