Poikkimessinkiyökkönen
Diachrysia stenochrysis
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Metalliyökköset (Plusiinae)
Tribus: Plusiini
Suku: Diachrysia
Tuntomerkit: Siipiväli 32–38 mm. Pää ja kaulus oranssinkeltaiset. Etusiivet violetinruskeat; tyvisarakkeen ulompi puolisko, keskisarakkeen keskusosa ja ulkosarakkeen sisäosa hohtavan vihreät. Poikkiviirut yksinkertaiset, ruskeat. Yökköstäplät tummareunaiset. Aaltoviirun sisäpuolella tummemman metallinvihreä varjo. Takasiivet harmaanruskeat; ripset vaaleat. Tällä hetkellä määritysmetodina poikkimessinkiyökköseen verratessa käytetään etusiipien keskisarakkeen yhtenäisyyttä; messinkiyökkösellä sarake ei katkea keskeltä ja poikkimessinkiyökkösellä katkeaa. Tilanne on kuitenkin epäselvä ja saatamme saada lähivuosina lisää tietoa asiasta.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Poikkimessinkiyökkönen on yleinen laji varsinkin eteläisessä Suomessa. Lajia on tavattu pohjoisimmillaan Etelä-Lapista saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuusta elokuuhun.
Elinympäristö: Lajia voi tavata niin maalaismaisemista kuin kulttuuriympäristöistäkin.
Elintavat: Aikuiset perhoset tulevat hyvin valolle ja käyvät aktiivisesti kukilla.
Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi (moniruokainen). Se elää syyskuusta toukokuuhun monilla ruohokasveilla talvehtien välillä pienenä. Laji suosii mm. nokkosta (Urtica dioica). Toukka koteloituu vaaleaan kotelokoppaan ravintokasvilleen.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 10.7.2024
