Keltasänkiyökkönen
Hoplodrina octogenaria
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Nurmiyökköset (Caradrinini)
Suku: Hoplodrina
Tuntomerkit: Siipiväli 28–33 mm. Varsin roteva. Koiraan tuntosarvien ripset eivät kimpuissa. Etusiivet kellertävänruskeat, mustahkokehnäiset. Poikkiviirut epäselvät, hienot, mustat; ulompi sahahampainen, usein yhtenäinen. Keskivarjo voimakas, mustahko. Yökköstäplät pohjaväriä selvästi tummemmat, valkeahkorenkaiset. Aaltoviiru vaalea, sisäpuolelta tummareunainen. Ulkosarakkeen ulko-osan suonet heikosti valkeahkokehnäiset. Ulkoreunassa rivi heikkoja, mustia pilkkuja. Koiraan takasiivet vaalean ruskeanharmaat, vähän vaaleammat kuin etusiivet, ulospäin tummenevat, suonet eivät juuri erotu; naaraan takasiivet yksivärisen ruskeanharmaat.
Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisin ilmoitettu havainto on Torniosta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesä-elokuu
Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat niityt, mäet, rinteet, puistot ja viljelystienoot.
Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin valolle ja hieman heikommin syötille.
Kehitysvaiheet: Toukka okra, joskus punertavansävyinen, selkäpuolelta ruskehtavampi. Nystyrät vaaleat, niissä yksittäinen, kärjestään taipunut, vaalea sukanen. Selkäjuova vaalea, osittain tummareunainen; sivuselkäjuova vaalea, tummareunainen, takaa leveämmin; kyljissä joskus rivi tummanruskeita kuvioita; sivujuova vaalea. Pää tummanruskea. Polyfagi, elää elo-toukokuussa ruohoilla kuten hierakoilla (Rumex), maksaruoholla (Sedum), nokkosella (Urtica), porkkanalla (Daucus carota) ja metsälauhalla (Deschampsia flexuosa); talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu kotelokoppaan maahan.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 8.7.2024