Punapystyperä

Clostera curtula

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Pystyperät
(Pygaerinae)
Suku: Clostera

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli ♂ 29–36 mm, ♀ 33–38 mm. Ruumis vaaleanharmaa–vaalean punertavanharmaa; päälaki ja keskiruumiin keskiosa tumman punaruskea–tummanruskea. Takaruumiin perätupsun kärki tumman punaruskea. Etusiivet vaaleanharmaat–punertavanharmaat, harvaan mustasirotteiset. Poikkiviirut hienot, valkeahkot, ulkopuolelta ruskeareunaiset; tyvipoikkiviiru suora, takaviisto; sisempi hiukan taipunut sisäänpäin; keskisarakkeen takapuoliskon keskellä takaviisto juova, joka ei ulotu takareunaan. Ulompi poikkiviiru etuosastaan hiukan mutkainen, etureunassa vahvempi; se kulkee suuren, puolisuunnikasmaisen, punaruskean kärkilaikun sisäreunaa pitkin (vrt. harmopystyperä, C. anachoreta); tämä on sisäreunastaan tummempi. Kärkilaikun poikki kulkee aaltoviiru, joka muodostuu rivistä mustahkoja täpliä, ei ulotu kärkilaikun takapuolelle (vrt. harmopystyperä, C. anachoreta). Takasiivet vaalean ruskeanharmaat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjois-Savon pohjoisosiin saakka yleisenä, mutta yksittäisenä. Länsirannikolla aina Oulun korkeudelle saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Monien muiden nirkkojen tapaan lajin lentoaika on hyvin pitkä. Vähälukuinen toinen sukupolvi elo-lokakuussa. (Tilastotietoa -2016)

Elinympäristö: Sekametsät, joissa kasvaa haapaa ja pajua, sekä niiden reunamat, linjanpohjat yms.

Kehitysvaiheet: Toukka käyttää ravinnokseen haapaa (Populus tremula) ja pajuja (Salix).

Lähilajit: Clostera albosigma (lähin esiintymä Etelä-Uralilla), pikkupystyperä, idänpystyperä, harmopystyperä ja ruskopystyperä.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu latinankielisestä sanasta curtus (’lyhyt’): Levossa oleva perhonen näyttää siipien ja tarakuumiin tyypillisestä asennosta johtuen ”lyhyeltä”.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijainseura, Suomen Lajitietokeskus

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 31.8.2020

Koiras, kavatettu (e larva), toukokuu 2019, © Esa Marjamäki
Koiras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 5.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 29.5.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Täysikasvuinen toukka, 15.8.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 17.8.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Koteloituva toukka, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki
Kotelo, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki