Hukkavaellusyökkönen

Helicoverpa armigera

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Vaellusyökköset (Heliothinae)
Suku: Helicoverpa

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 30–40 mm. Keskikokoinen. Etusiivet vaalean ruskehtavanokrat tai kellanokrat, joskus ruskea- tai roosakehnäiset. Ulkosarakkeen sisäosa usein tumma. Poikkiviirut epäselvät, tumma- tai ruosteenruskeareunaiset; keskivarjo viirumainen, epäselvä, tumma tai ruosteenruskea. Rengas- ja munuaistäplä tummareunaiset, usein epäselvästi; rengastäplän keskipilkku tummanharmaa, munuaistäplä vajaasti tummanharmaatäytteinen. Aaltoviiru häipyvä. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia pilkkuja, takanurkassa ei erillistä isoa pilkkua. Takasiivet valkeahkot; suonet tumman harmaanruskeat; reunavyö leveä, mustahko; ripset valkeat, tyviviiru ruskehtava.

Uhanalaisuusarvio: Arviointiin soveltumaton

Esiintyminen: Laji on vaeltaja. Suomeen se voi tulla taimiaineiston mukana tai luontaisesti ilmavirtojen mukana syksyisin. Kasvihuoneissa laji voi elää ympäri vuoden, mutta se ei pysty talvehtimaan Suomessa ulkona. Pääasiassa sitä tavataan etelärannikolta, mutta yksittäisiä havaintoja on ympäri Suomea. (Havaintokartta –2016 ; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää touko-kesäkuussa ja rusaammin elo-syyskuussa. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Vaeltavaa lajia tapaa yleensä avoimilta kentiltä, rinteiltä ja kulttuuribiotoopeilta.

Elintavat: Perhonen tulee valolle, joskus myös syötille; käy päivisin kukilla.

Kehitysvaiheet: Toukka ruskehtava; selkäjuova kaksinkertainen, tumma; kyljissä useita, hienoja, mutkittelevia, tummia pitkittäisjuovia. Sivujuova leveä, kellertävä. Nystyrät mustahkot, suuret, niissä yksittäiset, pitkähköt sukaset. Pää ruskeankeltainen, vaaleanoroinen. Polyfagi ruohoilla, myös monilla viljelyskasveilla, syö varsinkin kukkia. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii.

Muuta: Hukkavaellusyökkönen (vanhalla nimellä puuvillayökkönen) on maatalouden tuholainen, joka esiintyy pääasiassa tropiikissa ja subtropiikissa, mutta myös Välimeren ja Keski-Euroopan maissa.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 12.09.2019

Kasvatettu yksilö (e larva), lokakuu 2018, © Helmut Diekmann
Kasvatettu yksilö (e larva), lokakuu 2018, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka kasvatuksessa, syyskuu 2018, © Helmut Diekmann