Harjuyökkönen

Moma alpium

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Dyopsinae
Suku: Moma

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 29–39 mm. Keskikokoinen, verrattain hentoruumiinen. Kaulus ja töyhdöt mustat, valkoreunaiset. Etusiivet homeenvihreät, valkeansekaiset. Poikkiviirut mustat, epäsäännölliset; ulompi leveä, ulkopuolelta harmaanruskeavarjoinen. Etureunan keskellä musta täplä. Yökköstäplät osittain vahvasti mustareunaiset. Aaltoviiru muodostuu rivistä pieniä, valkeita täpliä, joiden ulkoreunassa kolmikulmaisia, mustia täpliä sekä sisäpuolella keskisaran ja siipitaitteen kohdalla musta laikku. Takasiivet ruskeanharmaat, tyvestä vaaleammat; takakulmassa valkeaa ja mustaa kuviointia. Molempien siipiparien ripset mustavalkotäpläiset. Takaruumis tummanruskea, mustatöyhtöinen.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Harjuyökkösen levinneisyys on kaakkoispainotteinen, mutta lajia on tavattu aina Pohjois-Savon pohjoisosista saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Harjuyökkönen lentää kesäkuun alkupuolelta elokuun alkuun. Harvinainen toinen sukupolvi elo-syyskuussa  (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin syötille, mutta myös valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää heinäkuusta syyskuuhun tammella (Quercus), koivulla (Betula) sekä muilla lehtipuilla. Toukka koteloituu kellertävään kotelokoppaan maahan. Laji talvehtii kotelona.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 01.09.2019

17.6.2018, Hartola, © Heikki Tabell
31.7.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
17.6.2018, Hartola, © Heikki Tabell
27.6.2019, Lahnalahti, Joroinen, © Annukka Pirkkalainen