Lanttuperhonen
Pieris napi
Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Artogeia
Tuntomerkit: Lanttuperhonen on keskikokoinen valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 33–43 mm.
Lanttuperhosen tunnistaa parhaiten takasiiven alapinnan tummakehnäisistä siipisuonista. Kevätpolvi on tummempi ja kesäpolvi vaaleampi. Tarkemmin sanottuna: heinä-elokuussa kuoriutuneilla perhosilla on takasiiven alapinnassa yleensä vähemmän kehnää siipisuonten ympärillä (monasti kehnää esiintyy vain siiven tyvessä) kuin keväällä lentävillä perhosilla.
Siipisuonet erottuvat tummina myös siipien yläpinnoissa. Etusiiven kärkikulma on tumma ja siipisuonten päässä on pieniä tummia kärkikolmioita, jotka jatkuvat etusiiven kärjestä alaspäin rikkonaisina etusiiven ulkoreunan puoliväliin saakka. Naaraalla on etusiiven yläpinnassa kaksi tummaa täplää, koiraalla vain yksi tai ei yhtään.
Pohjois-Suomessa naaraat ovat usein keltaisia (värimuoto bicolorata). Lapin tuntureilla lentää harmaa, pienempi alalaji (ssp. adalwinda), ks. kuva 12.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Lanttuperhonen on yleisimpiä päiväperhosia koko maassa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa laji on harvinaisempi. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Lanttuperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen touko-kesäkuussa (= kevätpolvi), toinen heinäkuun puolestavälistä syyskuun puoliväliin (= kesäpolvi). Lapissa lentää vain yksi sukupolvi keskikesällä.
Elinympäristöt: Avoimet maastot kuten niityt, pellot, pientareet ja puutarhat
Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää värttinänmuotoiset valkoiset munat yksitellen ravintokasvien lehtiin tai varsiin. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Se on vaaleanvihreä ja sillä on kyljissä mustia, keltareunaisia pisteitä. Lisäksi sillä on lyhyt karvoitus. Kotelo talvehtii. Toisin kuin kaali- ja naurisperhonen lanttuperhonen selviää Suomen talvesta hyvin.
Lähilajit: Muut Pieris-sukuun kuuluvat perhoset kuten kaali- ja naurisperhonen. Niistä lanttuperhonen erottuu yleensä hyvin tummakehnäisten siipisuontensa ansiosta.
Muuta: Vuoden 2013 päiväperhosseurannassa lanttuperhonen oli Suomen kolmanneksi yleisin päiväperhonen heti sitruunaperhosen jälkeen, ja vuonna 2014 se oli yleisin päiväperhosemme. – Lajin tieteellinen nimi on johdettu lantun tieteellisestä nimestä (Brassica napus).
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 26.2.2024
