HEIMO: SINISIIPISET

Edellinen heimoSeuraava heimo →

← Edellinen lajiSeuraava laji→

SINISIIPISIIN (Lycaenidae) kuuluvat ”varsinaiset” sinisiivet (18 lajia), kultasiivet (6 lajia) sekä nopsasiivet (5 lajia). Jotkin nopsasiivet elävät enimmäkseen puiden latvustoissa ja vierailevat vain harvoin kukissa. Kulta- ja sinisiipiä tapaa yleensä niityillä, kedoilla tai metsänreunoilla. Sinisiipisten toukat ovat muodoltaan ”siiramaisia”. Joidenkin sinisiipien toukat elävät symbioosissa muurahaisten kanssa: Toukalla on rauhanen, josta se erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat, ja muurahaiset vuorostaan suojelevat toukkaa. Joidenkin lajien toukat jopa elävät joksikin aikaa muurahaiskeossa syöden muurahaisten toukkia. Aikuisten sinisiipien varmimmat tuntomerkit löytyvät usein siipien alapinnalta. Sinisiipisten heimoon kuuluvat seuraavat tribukset ja lajit:

Tribus sinisiivet (Polyommatini):


Pikkusinisiipi, Cupido minimus

Kannussinisiipi, Cupido argiades

Luhtakannussinisiipi, Cupido alcetas

Paatsamasinisiipi, Celastrina argiolus

Harjusinisiipi, Scolitantides vicrama

Kalliosinisiipi, Scolitantides orion

Virnasinisiipi, Glaucopsyche alexis

Muurahaissinisiipi, Phengaris arion

Kangassinisiipi, Plebejus argus

Ketosinisiipi, Plebejus idas

Lehtosinisiipi, Aricia artaxerxes

Huhtasinisiipi, Aricia nicias

Ruskosinisiipi, Eumedonia eumedon

Niittysinisiipi, Cyaniris semiargus

Juolukkasinisiipi, Agriades optilete

Tundrasinisiipi, Agriades aquilo

Hopeasinisiipi, Polyommatus amandus

Hohtosinisiipi, Polyommatus icarus

Tribus kultasiivet (Lycaenini):


Pikkukultasiipi, Lycaena phlaeas

Luhtakultasiipi, Lycaena helle

Isokultasiipi, Lycaena dispar

Loistokultasiipi, Lycaena virgaureae

Tummakultasiipi, Lycaena tityrus

Ketokultasiipi, Lycaena hippothoe

Tribus nopsasiivet (Theclini ja Eumaenini):


Kangasperhonen, Callophrys rubi

Jalavanopsasiipi, Satyrium w-album

Tuominopsasiipi, Satyrium pruni

Ruostenopsasiipi, Thecla betulae

Tamminopsasiipi, Favonius quercus