HEIMO: SINISIIPISET

Edellinen heimoSeuraava heimo →

← Edellinen lajiSeuraava laji→

SINISIIPISIIN (Lycaenidae) kuuluvat ”varsinaiset” sinisiivet (tribus Polyommatini; Suomessa 18 lajia), kultasiivet (tribus Lycaenini; 6 lajia) sekä nopsasiivet (tribukset Theclini ja Eumaenini; 5 lajia). Jotkin nopsasiivet elävät enimmäkseen puiden latvustoissa ja vierailevat vain harvoin kukissa. Kulta- ja sinisiipiä tapaa yleensä niityillä, kedoilla tai metsänreunoilla. Sinisiipisten toukat ovat muodoltaan ”siiramaisia”. Monien sinisiipien toukat elävät symbioosissa muurahaisten kanssa: Toukalla on rauhanen, josta se erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat, ja muurahaiset vuorostaan suojelevat toukkaa. Joidenkin lajien toukat jopa elävät jonkin aikaa muurahaiskeossa syöden muurahaisten toukkia. Aikuisten sinisiipien varmimmat tuntomerkit löytyvät usein siipien alapuolelta. Yläpuolelta useimpien sinisiipien koiraat ovat sinisiä ja naaraat ruskeampia.

Sinisiivet:
Cupido minimus, pikkusinisiipi
Cupido argiades, kannussinisiipi
Cupido alcetas, luhtakannussinisiipi
Celastrina argiolus, paatsamasinisiipi
Scolitantides vicrama, harjusinisiipi
Scolitantides orion, kalliosinisiipi
Glaucopsyche alexis, virnasinisiipi
Phengaris arion, muurahaissinisiipi
Plebejus argus, kangassinisiipi
Plebejus idas, ketosinisiipi
Aricia artaxerxes, lehtosinisiipi
Aricia nicias, huhtasinisiipi
Eumedonia eumedon, ruskosinisiipi
Cyaniris semiargus, niittysinisiipi
Agriades optilete, juolukkasinisiipi
Agriades aquilo, tundrasinisiipi
Polyommatus amandus, hopeasinisiipi
Polyommatus icarus, hohtosinisiipi

Kultasiivet:
Lycaena phlaeas, pikkukultasiipi
Lycaena helle, luhtakultasiipi
Lycaena dispar, isokultasiipi
Lycaena virgaureae, loistokultasiipi
Lycaena tityrus, tummakultasiipi
Lycaena hippothoe, ketokultasiipi

Nopsasiivet:
Callophrys rubi, kangasperhonen
Satyrium w-album, jalavanopsasiipi
Satyrium pruni, tuominopsasiipi
Thecla betulae, ruostenopsasiipi
Favonius quercus, tamminopsasiipi