Laothoe populi

Heimo: Kiitäjät (Sphingidae)
Alaheimo: Smerinthinae
Suku: Laothoe

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Poppelikiitäjä on kiitäjien heimoon kuuluva kookas perhonen. Siipiväli on noin 60–95 mm; naaras on koirasta suurempi. Siipien pohjaväri vaihtelee: punertavan ruskeasta harmaanruskeaan. Etusiiven keskisarake on tummahko ja sen keskellä on valkoinen diskaalitäplä. Myös etusiiven ulkoreunan tuntumassa on tumma alue. Siipisuonet erottuvat vaaleina. Takasiipi on etusiiven värinen, mutta sen tyvessä on lajille tyypillinen punaruskea alue (ks. kuvat 2–3). Siipien ulkoreunat ovat voimakkaan mutkitteleva.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapista vain yksittäisiä havaintoja. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun alkuun. Yksi sukupolvi. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Lehti- ja sekametsät sekä puistot, joissa kasvaa haapaa ja poppelia

Elintavat: Perhonen lentää vain öisin. Sillä ei ole imukärsää. Perhonen ei siis vieraile kukilla imemässä mettä, mutta saattaa ”hörppiä” vettä lentäessään matalalla vedenpinnan yläpuolella. Joidenkin havainnoitsijoiden mukaan siinä tilanteessa kiitäjän takaruumis hipoo veden pintaa. Poppelikiitäjällä on erikoinen lepoasento, jossa etusiipi peittää takasiiven punaruskean täplän samalla kun takasiiven etureuna ulottuu pitkälle etusiiven etupuolelle.

Kehitysvaiheet: Naaras munii noin 100 munaa ravintokasvien lehtien alapinnoille ja toukat kuoriutuvat parin viikon kuluessa. Toukka ruokailee haavalla (Populus tremula), poppeleilla (Populus) ja toisinaan myös pajuilla (Salix). Se syöt pääasiassa öisin ja lepää päivät lehtien alapinnoilla heimolle tyypillisessä sfinksiä muistuttavassa lepoasennossa. Elo-syyskuun vaihteessa täysikasvuinen toukka laskeutuu maahan, kaivautuu 10–20 senttimetrin syvyyteen ja koteloituu harvan kotelokopan sisään. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 28.8.2020