Kalvassekoyökkönen

Amphipoea fucosa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Amphipoea

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 27–36 mm. Hyvin muunteleva; etusiivet kellertävän tai punertavan ruskeat – harmahtavat; ulkosarakkeen sisäosa enemmän tai vähemmän harmaa. Poikkiviirut kaksinkertaiset, selvät, ruskeat. Rengastäplä kellertävä; munuaistäplä vaihteleva, kapeampi tai harvoin yhtä leveä kuin kaunosekoyökkösellä (A. oculea). Munuaistäplä voi olla keltainen, oranssi tai valkoinen (värimuoto f. albomaculata), sen sisempi takanurkka on varjosteinen. Takasiivet harmaat, tyvestä kellanharmaat; keskitäplä ja kaarijuova heikot, harmaat. – Tarkka määritys on mahdollinen vain genitaalitutkimuksen avulla.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen. Pohjoisimmillaan laji esiintyy ainakin Rovaniemen korkeudella, mutta yksittäisiä havaintoja on pohjoisempaakin. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun alusta syyskuun alkuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Lajille tyypillisiä elinympäristöjä ovat kosteat luonnon- ja kulttuuribiotoopit.

Elintavat: Yöaktiivinen kalvassekoyökkönen tulee sekä valolle että syötille ja käy myös kukilla.

Kehitysvaiheet: Toukka vaaleanharmaa; ulkoselkä leveälti sekä vähemmän selvä, aaltoileva sivujuova purppuranruskeat tai kastanjanruskeat. Nystyrät tummanruskeat tai mustat. Pää oranssinruskea; niska- ja peräkilpi okrat, edestä tummareunaiset. Elää touko-heinäkuussa heinäkasvien (Poaceae) kuten kastikoiden (Calamagrostis) ja koiranheinän (Dactylis glomerata) korsissa ja juurituppaissa. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 21.09.2019