Isomorsiusyökkönen

Noctua pronuba

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Noctua

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Isomorsiusyökkönen on suhteellisen isokokoinen, huomiota herättävä laji. Siipiväli 50–60 mm. Etusiipien väritys vaihtelee; etusiivet voivat olla kellertävänharmaat, mustan- tai suklaanruskeat tai punaruskeat. Vaalearenkaiset yökköstäplät näkyvät yleensä selvästi; munuaistäplä on osittain tummanharmaatäytteinen, ja rengastäplä on muuta siipeä vaaleampi. Poikkiviirut voivat olla häipyviä. Lähellä siiven ulkoreunaa oleva aaltoviiru on yleensä epäselvä, mutta sen sisäpuolella siiven etureunassa näkyy selkeä musta täplä.
Takasiivet ovat oranssinkeltaiset ja niiden ulkoreunassa on musta vyö; keskitäplä puuttuu.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Isomorsiusyökköstä on tavattu lähes koko maasta, mutta laji harvinaistuu pohjoista kohti. Lajin kannat vaihtelevat vuosittain niin, että välillä se on yksi lentoaikansa runsaimmista lajeista ja välillä havaitaan vain yksittäisiä yksilöitä. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Lajilla on pitkä lentoaika, joka kestää kesäkuusta jopa syyskuuhun saakka. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Isomorsiusyökkönen elää monenlaisissa ympäristöissä kuten puistoissa, puutarhoissa, metsien ja viljelysten reunoilla sekä niityillä.

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen ja tulee hyvin valolle ja etenkin syötille. Toisinaan yökköstä tapaa päivälläkin esimerkiksi ruohoa leikatessa tai niittäessä, jolloin se häiriintyy ja lähtee jaloista lentoon.

Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka elää syyskuusta toukokuuhun (välillä talvehtien) eri ruohoilla ja etenkin heinillä (Poaceae). Vanhempi toukka syö esimerkiksi kaaleja (Brassica), voikukkia (Taraxacum), hierakoita (Rumex) ja ratamoita (Plantago). Laji talvehtii keskenkasvuisena tai useimmiten lähes täysikasvuisena toukkana. Keväällä toukkia näkee maanteillä mönkimässä kohti sopivaa koteloitumispaikkaa. Toukka koteloituu maahan kotelokoppaan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 24.09.2019

14.8.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
3.7.2016, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
29.7.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
29.7.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
8.8.2016, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
10.8.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Syötillä, 4.8.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Syötillä, 6.8.2015, Hartola, © Heikki Tabell
6.8.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Toukan vihreä muoto, 28.4.2018, Turku, © Håkan Söderholm