Suomen perhoset ALAHEIMO: RITARIYÖKKÖSET

Ritariyökkösten alaheimoon (Erebinae) kuuluu enimmäkseen hyvin suuria, komeita yöperhosia, mutta myös muutama pienehkö laji. Siniritariyökkönen on Suomen ja Euroopan suurin yökkösmäinen perhonen. Suurin osa Suomen ritariyökkösistä kuuluu Catocalini-tribukseen ja Catocala-sukuun (9 lajia). Niiden etusiivet ovat enimmäkseen ruskeanharmaat ja siipien poikkiviirut tummat ja hampaiset. Päivisin perhoset lepäävät puiden rungoilla ja sulautuvat täydellisesti ympäristöön, sillä huomiota herättävät takasiivet jäävät lepoasennossa piiloon. Takasiivet ovat hyvin värikkäät. Kuudella Catocala-suvun lajilla takasiipien yläpinnan pohjaväri on punainen. Takasiipien reunus ja keskivyö sen sijaan ovat tummat. Mikäli lintu huomaa puun rungolla lepäävän ritariyökkösen, perhonen voi silti pelastautua. Ensinnäkin se lehahtaa lentoon herkemmin ja nopeammin kuin monet muut yöperhoset, jotka tarvitsevat tietyn ajan siipilihastensa lämmittämiseen. Toisaalta perhonen väläyttää lentoon lähtiessään värikkäät takasiipensä, mikä saattaa säikäyttää saalistajaa.

Catocala-suvun perhoset tulevat valolle, mutta erityisen hanakasti syötille.

Lajit talvehtivat munavaiheessaan. Ritariyökkösten toukat ovat pitkiä ja hoikkia. Varsinkin nuorilla toukilla kaksi ensimmäistä käsnäjalkaparia on hieman ”kitukasvuisia” minkä vuoksi nuoret toukat liikkuvat mittaritoukkien tavoin. Selässään toukilla on usein nystyröitä ja/tai kyttyröitä. Toukat viettävät piilottelevaa elämää puiden latvuissa. Ne ovat aktiivisia lähinnä öisin; valoisaan aikaan ne enimmäkseen lepäävät puiden oksilla niihin tehokkasti sulauttuen.

Monet Catocala-suvun tieteelliset lajinimet liittyvät rakkauselämään: latinankieliset sanat nupta ja sponsa tarkoittavat ’morsianta’, promissa on ’luvattu’, electa ’valittu’ ja pacta ’kihlattu’.

Niittoyökkösten tribukseen (Euclidiini) kuuluvat lajit (2) ovat sukulaisiaan huomattavasti pienempiä; ne ovat päiväaktiivisia perhosia, jotka viihtyvät avoimilla niityillä ja käyvät ahkerasti kukilla.

Suomen Perhostutkijain Seuran määrityssivu: Catocalini-tribuksen lajit