← Edellinen Seuraava →

Ritariyökkösten alaheimoon (Erebinae) kuuluu enimmäkseen hyvin suuria, komeita yöperhosia, mutta myös muutama pienehkö laji. Siniritariyökkönen on Suomen ja Euroopan suurin yökkösmäinen perhonen. Suurin osa Suomen ritariyökkösistä kuuluu Catocala-sukuun (9 lajia). Niiden etusiivet ovat enimmäkseen ruskeanharmaat ja siipien poikkiviirut tummat ja hampaiset. Päivisin perhoset lepäävät puiden rungoilla ja sulautuvat täydellisesti ympäristöön, sillä huomiota herättävät takasiivet jäävät lepoasennossa piiloon. Takasiivet ovat hyvin värikkäät. Kuudella Catocala-suvun lajilla takasiipien yläpinnan pohjaväri on punainen. Takasiipien reunus ja keskivyö sen sijaan ovat tummat. Catocala-lajit tulevat valolle, mutta erityisen hanakasti syötille.
Ritariyökkösten toukat ovat pitkiä ja hoikkia. Varsinkin nuorilla toukilla on usein kaksi käsnäjalkaparia vähemmän kuin ”tavallisilla” perhostoukilla (joilla on viisi käsnäjalkaparia), minkä vuoksi ne liikkuvat mittaritoukkien tavoin. Selässään toukilla on usein nystyröitä ja/tai kyttyröitä. Toukat viettävät piilottelevaa elämää puiden latvuissa. Ne ovat aktiivisia lähinnä öisin; valoisaan aikaan ne enimmäkseen lepäävät puiden oksilla.
Niittoyökkösten tribukseen (Euclidiini) kuuluvat lajit (2) ovat sukulaisiaan huomattavasti pienempiä; ne ovat päiväaktiivisia perhosia, jotka viihtyvät avoimilla niityillä ja käyvät ahkerasti kukilla.

ALAHEIMO: EREBINAE, RITARIYÖKKÖSET
Euclidia glyphica, niittoyökkönen
Euclidia mi, piirtoyökkönen
Catephia alchymista
Minucia lunaris, toukoritariyökkönen
Dysgonia algira, huntuyökkönen
Grammodes stolida, muukalaisyökkönen
Catocala fulminea, keltaritariyökkönen
Catocala fraxini, siniritariyökkönen
Catocala adultera, idänritariyökkönen
Catocala nupta, kulmaritariyökkönen
Catocala electa, saharitariyökkönen
Catocala elocata, kaariritariyökkönen
Catocala sponsa, aaltoritariyökkönen
Catocala promissa, tammiritariyökkönen
Catocala pacta, pikkuritariyökkönen