Ruskokärsäyökkönen

Paracolax tristalis

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Kärsäyökköset
(Herminiinae)
Suku: Paracolax

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 24-29 mm. Pienehkö, hento. Etusiivet okrat, ruskeakehnäiset. Poikkiviirut tummanruskeat, kaarevat; ulompi taipuu etureunassa sisäänpäin. Diskaalitäplä tummanruskea. Aaltoviiru häipyvä tai puuttuu. Takasiivet samanväriset kuin etusiivet; kaarijuova melko suora.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Pohjoisimmat havainnot jopa Kainuusta asti. Pääpiirteissään levinneisyysalueen pohjoisraja sijaitsee Pohjois-Savon eteläosan korkeudella ja lännessä hieman etelämpänä. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta aina elokuun alkuun. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Laji viihtyy etenkin kedoilla ja lämpimillä paikoilla kuten rinteillä, joilla kasvaa yksittäisiä puita.

Elintavat: Ruskokärsäyökkönen tulee hyvin valolle ja toisinaan myös syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka elää elokuusta kesäkuuhun etenkin tammen (Quercus robur), mutta myös lepän (Alnus), pajujen (Salix) ja vadelman (Rubus idaeus) maahan pudonneilla lahoavilla lehdillä talvehtien välillä keskenkasvuisena. Toukka koteloituu yhteenkehräämiensä lehtien väliin.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa.

Päivitetty viimeksi: 4.8.2020

15.7.2015, Tiemassaari, Rantasalmi, © Allan Nyyssönen
30.7.2015, Tiemassaari, Rantasalmi, © Allan Nyyssönen
30.7.2017, Tiemassaari, Rantasalmi, © Allan Nyyssönen