Ruskokärsäyökkönen
Paracolax tristalis
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Kärsäyökköset (Herminiinae)
Suku: Paracolax
Tuntomerkit: Siipiväli 24–29 mm. Pienehkö, hento. Etusiivet okrat, ruskeakehnäiset. Poikkiviirut tummanruskeat, kaarevat; ulompi taipuu etureunassa sisäänpäin. Diskaalitäplä tummanruskea. Aaltoviiru häipyvä tai puuttuu. Takasiivet samanväriset kuin etusiivet; kaarijuova melko suora.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Pohjoisimmat havainnot Kainuusta. Pääpiirteissään levinneisyysalueen pohjoisraja sijaitsee Pohjois-Savon eteläosan korkeudella ja lännessä hieman etelämpänä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun lopulta elokuun alkuun
Elinympäristö: Laji viihtyy kedoilla ja lämpimillä paikoilla kuten rinteillä, joilla kasvaa yksittäisiä puita.
Elintavat: Ruskokärsäyökkönen tulee hyvin valolle ja toisinaan myös syötille.
Kehitysvaiheet: Toukka elää elokuusta kesäkuuhun etenkin tammen (Quercus robur), mutta myös lepän (Alnus), pajujen (Salix) ja vadelman (Rubus idaeus) maahan pudonneilla lahoavilla lehdillä talvehtien välillä keskenkasvuisena. Toukka koteloituu yhteenkehräämiensä lehtien väliin.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 24.8.2025
