Naurisperhonen

Pieris rapae

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Artogeia

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Naurisperhonen muistuttaa suuresti kaaliperhosta, mutta on sitä pienempi. Naaras on hieman isompi kuin koiras. Siipien kärkiväli on 38–50 mm.
Etusiiven tumma kulmakärki on naurisperhosella huomattavasti pienempi kuin kaaliperhosella ja rajoittuu siiven ulkoreunassa kahteen, kolmeen etummaiseen suoniväliin. Naaraalla on tumman kärjen lisäksi kaksi tummaa täplää etusiiven yläpinnassa ja koiraalla yksi täplä (kaaliperhosen koiraalla sellaista täplää ei ole). Naurisperhosen takasiipien alapinta on tasaisen kellertävä. Tumma kehnä saattaa esiintyä (varsinkin takasiiven tyvipuolella), mutta se on jakautunut tasaisemmin kuin lanttuperhosella, jolla kehnä on keskittynyt siipisuonten ympärille.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Vaeltaja, jonka lukumäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Naurisperhosta voidaan tavata kaikkialla Suomessa, runsaimmin kuitenkin etelässä. Ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan Suomen eteläosissa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kaksi sukupolvea, joista ensimmäinen lentää touko-kesäkuussa ja toinen heinäkuun lopulta syyskuulle. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Avoimet maastot kuten niityt, pellot, pientareet ja puutarhat

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää värttinänmuotoiset munat yksitellen ravintokasvien lehtiin. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Toukka on vaaleanvihreä ja sen koko keho on, pää mukaan lukien, täynnä pieniä mustia pisteitä sekä lyhyitä, valkoisia karvoja. Lisäksi sillä on keltainen juova keskellä selkää ja kyljissä keltaisia pisteitä. Kotelo talvehtii, mutta ei yleensä selviä Suomen talvesta.

Lähilajit: Naurisperhonen on sekoitettavissa lähisukulaisiin eli lähinnä kaali– ja lanttuperhoseen. Se näyttää pienikokoiselta, hieman haalistuneelta kaaliperhoselta, mutta pienempi ja hailakampi etusiiven tumma kärki erottaa sen kaaliperhosesta. Lanttuperhosesta naurisperhonen eroaa etenkin siinä, että takasiiven alapinnan tumma kehnä on jakautunut tasaisemmin eikä keskity siipisuonten ympärille.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu nauriin tieteellisestä nimestä (Brassica rapa).

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 05.10.2019

Koiras, 4.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Koiras, 28.7.2009, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras, 17.9.2014, Helsinki, © Matti Selänne
Naaras, 7.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
7.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
31.5.2010, Espoo, © Helmut Diekmann
15.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
7.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 16.8.2014, Espoo, © Helmut Diekmann
Kasvatettu (e larva), kesäkuu 2017, © Helmut Diekmann
Muna, 18.9.2016, Vantaa, © Mika Schafroth
Keskenkasvuisia toukkia, 18.9.2016, Helsinki, © Mika Schafroth
Keskenkasvuinen toukka, 18.9.2016, Helsinki, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen toukka, 15.6.2018, Vantaa, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 1.10.2016, Helsinki, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 1.10.2016, Helsinki, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 23.9.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Kotelo, kasvatuksessa, syyskuu 2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Kotelo, kasvatuksessa, syyskuu 2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Kotelo, 15.6.2018, Vantaa, © Mika Schafroth
Koiraita: lanttu- (vas.) ja naurisperhonen, 30.4.2019, Järvenpää, © Päivi Torkki
Määrityskuva 1: Tumma kärkitäplä on pienempi ja hailakampi kuin kaaliperhosella.
Määrityskuva 2: Vrt. lanttuperhonen, jolla tumma kehnä on keskittynyt siipisuonten ympärille.