Suoyökkönen

Coenophila subrosea

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Coenophila

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 32–41 mm. Etusiivet harmaat, punaruskeakehnäiset. Tyvipoikkiviiru ja sisempi poikkiviiru aaltoilevat, ulompi poikkiviiru hampaallinen, tumman punertavanruskeat. Keilatäplä tuskin näkyvissä. Rengas- ja munuaistäplä vaalearenkaiset, osittain mustahkoreunaiset; keskisarake niiden tyvipuolelta ja välistä tummahkon punertavanruskea, osittain tummavarjoinen. Aaltoviiru sisäpuolelta epäselvästi tummahkoreunainen. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Takasiivet vaalean kellertävän harmaanruskeat; keskitäplä ja ulkoreunan varjo harmaanruskeat; ripset okrat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Suoyökköstä on tavattu lähes koko Suomesta. Laji on yleinen etenkin soiden ja muiden kosteiden, suokasveja kasvavien paikkojen läheisyydessä. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun lopulta elokuun loppuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Laji elää toukkana soilla, mutta aikuisia perhosia tapaa myös soiden ulkopuolelta.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin syötille ja myös valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka roosanharmaa tai purppuranharmaa; selkäjuova selvä, valkea; sivuselkäjuova keltainen, päältä musta-, alta oranssireunainen; sivujuova leveä, keltainen. Pää ruskea, tummakuvioinen. Toukka elää syyskuusta toukokuuhun esimerkiksi juolukalla (Vaccinium uliginosum), kanervalla (Calluna vulgaris), vaivaiskoivulla (Betula nana) ja muilla soiden kasveilla ja talvehtien välillä pienenä.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 03.09.2019

10.8.2019, Lahnalahti, Joroinen, © Annukka Pirkkalainen
12.8.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 6.6.2015, Kesälahti, © Jaana Ihme