Nyhäsirppisiipi

Falcaria lacertinaria

Heimo: Sirppisiivet ja villaselät (Drepanidae)
Alaheimo: Sirppisiivet (Drepaninae)
Suku: Falcaria

 

Tuntomerkit: Perhosen siipiväli on noin 30–37 mm. Naaraat ovat koiraita pehmeämmän muotoisia ja rotevampia. Lisäksi lajin beessinväriset naaraat ovat vaaleampia kuin tummemman ruskeat ja harmahtavammat koiraat.
Nyhäsirppisiipi pyrkii matkimaan levätessään kuollutta lehteä tai kaarnaanpalaa pitämällä voimakkaat aaltoreunat omaavat siivet ruumiinsa ympärille alaspäin laskostettuina. Etusiivessä on kaksi tummaa viirua, jotka kulkevat koko siiven poikki. Viirujen välissä on tumma keskitäplä. Lähempänä siiven ulkoreunaa on vaalea, heikosti erottuva poikkijuova. Siiven reunus on tumma ja siipiripset ovat vaaleat.
Takasiivet ovat likaisenvalkoiset.

Esiintyminen: Laji on maamme etelä- ja keskiosissa hyvin yleinen, mutta harvinaistuu hieman, mitä pohjoisemmaksi mennään. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Toukokuun puolivälistä elokuun lopulle usein kahtena sukupolvena. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Koivulla elävää lajia voi tavata hyvin monissa paikoissa, missä vain koivua kasvaa. Perhonen on yöaktiivinen ja tulee hyvin valolle, koiraat naarasta paremmin. Päivällä perhoset lepäilevät mm. pajukkoihin piiloutuneina. Häiriintyessään laji lähtee helposti lentoon myös päivällä – kuten monet mittarit, joihin sirppisiivet ennen lueteltiinkin.

Kehitysvaiheet: Toukka käyttää ravintokasvinaan koivua ja leppää. Naaras munii usein kitukasvuisille koivunvesoille, joiden lehdille varsinkin täysikasvuinen toukka sulautuu paremmin kuin hyvinvoivan koivun tuoreenvihreille lehdille. Pienenä toukka matkii linnunjätöstä samaan tapaan kuin esimerkiksi leppäiltayökkösen tai ritariperhosen pieni toukka. Syksyn tullen täysikasvuinen toukka koteloituu yhteenkäärimiensä lehtien väliin. Laji talvehtii kotelona.

Lähilajit: Muut sirppisiivet.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 20.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 27.6.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Naaras, 8.7.2017, Hanko, © Håkan Söderholm
Naaras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Parittelu (naaras kasvatettu), 29.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Pieni toukka, 10.7.2016, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Lähes täysikasvuinen toukka, 1.9.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Lähes täysikasvuinen toukka, 28.7.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 23.9.2017, Hanko, © Håkan Söderholm
Nahanvaihdon jälkeen, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki
Kotelo, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki