Nyhäsirppisiipi

Falcaria lacertinaria

Heimo: Sirppisiivet ja villaselät (Drepanidae)
Alaheimo: Sirppisiivet (Drepaninae)
Suku: Falcaria

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Perhosen siipiväli on noin 30–37 mm. Naaras on koirasta rotevampi. Koiraan siipien muoto on kulmikkaampi kuin naaraan. Koiraan siipien pohjaväri on tumman ruskeanharmaa; naaraas on vaaleampi, beesin värinen.
Nyhäsirppisiipi pyrkii matkimaan levätessään kuollutta lehteä tai kaarnaanpalaa pitämällä siivet, joiden ulkoreuna on voimakkaasti aaltoileva, ruumiinsa ympärille alaspäin laskostettuina. Etusiiven poikki kulkee kaksi tummaa viirua; poikkiviirujen välissä on tumma keskitäplä. Lähempänä siiven ulkoreunaa on vaalea, heikosti erottuva poikkijuova. Siiven reunus on tumma ja siipiripset ovat vaaleat. Takasiivet ovat likaisenvalkoiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on maamme etelä- ja keskiosissa yleinen, mutta harvinaistuu, mitä pohjoisemmaksi mennään. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Toukokuun puolivälistä elokuun lopulle, usein kahtena sukupolvena. (Tilastotietoa -2016)

Elinympäristö: Koivulla elävää lajia voi tavata monissa paikoissa.

Elintavat: Aikuisen perhosen imukärsä on surkastunut, eikä se nauti ravintoa. Perhonen on yöaktiivinen ja tulee hyvin valolle, koiraat naarasta paremmin. Päivällä perhoset lepäilevät mm. pajukkoihin piiloutuneina. Häiriintyessään perhonen lähtee helposti lentoon myös päivällä – kuten monet mittarit, joihin sirppisiivet ennen lueteltiinkin.

Kehitysvaiheet: Toukka käyttää ravintokasvinaan koivua ja leppää. Naaras munii usein kitukasvuisille koivunvesoille, joiden lehdille varsinkin täysikasvuinen toukka sulautuu paremmin kuin hyvinvoivan koivun tuoreenvihreille lehdille. Pienenä toukka matkii linnunjätöstä samaan tapaan kuin esimerkiksi leppäiltayökkösen pieni toukka. Syksyn tullen täysikasvuinen toukka koteloituu yhteenkäärimiensä lehtien väliin. Laji talvehtii kotelona.

Lähilajit: Muut sirppisiivet

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Tekstin lähteet: Suomen Perhostutkijain Seuran lajisivu sekä Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirja.

Päivitetty viimeksi: 8.11.2019

Koiras, 20.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 27.6.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Naaras, 8.7.2017, Hanko, © Håkan Söderholm
Naaras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Parittelu (naaras kasvatettu), 29.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Pieni toukka, 10.7.2016, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Lähes täysikasvuinen toukka, 1.9.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Lähes täysikasvuinen toukka, 28.7.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 23.9.2017, Hanko, © Håkan Söderholm
Nahanvaihdon jälkeen, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki
Kotelo, kasvatusoloissa, elokuu 2018, © Esa Marjamäki