Pihlajaperhonen

Aporia crataegi

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Aporia

 

Tuntomerkit: Pihlajaperhonen on suurikokoinen valkoinen kaaliperhonen. Siipien kärkiväli on 51–67 mm. Naaras on hieman kookkaampi kuin koiras.
Pihlajaperhosen tunnistaa parhaiten mustista tai tummanruskeista siipisuonista, jotka näkyvät läpikuultavien siipien ylä- ja alapinnalla. Koiraan siivet ovat valkoiset ja vain siipisuonet sekä etusiiven yläosassa oleva kapea diskoidaalitäplä (keskisaran poikkisuonessa) erottuvat mustina. Naaraan siivet ovat useimmiten voimakkaammin läpikuultavat ja siipisuonet  tummanruskeat. Edellä mainittu diskoidaalitäplä puuttuu naaraalta.

Esiintyminen: Suomen itäosissa ja Ahvenanmaalla yleinen, muualla harvinaisempi. Pihlajaperhosten esiintyminen vaihtelee suuresti alueittain. Joillakin alueilla laji voi olla hyvinkin yleinen, kun taas esimerkiksi Länsi-Suomesta se näyttää puuttuvan lähes kokonaan, samaten Lapista (joskin perhonen on tehnyt vaelluksia sinnekin). Vahvimmat kannat löytyvät Kaakkois- ja Itä-Suomesta. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Yksi sukupolvi. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Metsäniityt, metsänreunat, metsäteiden varret, hakkuuaukiot.

Elintavat: Pihlajaperhonen lähtee liikkeelle melko aikaisin aamulla ja käy ahkerasti kukilla. Parittelevia perhosia löytää suhtellisen helposti, sillä ne eivät juurikaan piileskele ja ohdakkeilla tai horsmalla istuvat valkoiset perhoset näkyät kauas. Joskus perhoset kokoontuvat suurin joukoin hiekkateille imemään maasta kosteutta, suolaa ja mineraaleja (ks. kuva 10).

Kehitysvaiheet: Naaras munii värttinänmuotoiset kellertävät munat suurissa rykelmissä ravintokasvien lehtien yläpinnalle. Toukka elää erilaisilla lehtipuilla: pihlajalla, orapihlajalla, tuomella ja omenalla. Toukalla on pitkittäisiä mustia ja kellertäviä raitoja sekä vaaleaa karvoitusta. Toukat elävät suurissa ryhmissä ja talvehtivat seittipussissa yhteen punottujen lehtien välissä. Keväällä keskenkasvuiset toukat hajaantuvat pienemmiksi ryhmiksi ja niiden kehitys jatkuu. Toukat haisevat pahalle ja niiden karvat ovat myrkyllisiä. Koteloituminen tapahtuu toukokuun loppupuolella. Toukka koteloituu kiinnittymällä takapäästään oksaan tai kasvin varteen, ja keskiruumiin kohdalla koteloa ympäröi kiinnipitävä kehruurihma (vyörihma). Kotelo on vaaleanvihreä ja sillä on keltaisia laikkuja ja mustia pilkkuja. Heti kuoriuduttuaan perhonen erittää punertavaa kotelovirtsaa (joka sisältää kotelovaiheelta yli jääneitä kuona-aineita). Toisinaan perhonen ”sotkee” itsensä tällä virtsalla, minkä takia joillakin yksilöillä voi olla ruskeita tahroja muuten niin vitivalkoisissa siiveissään.

Lähilajit: Pihlajaperhosta voidaan sekoittaa lanttuperhoseen, joka on kuitenkin huomattavasti pienempi ja jonka etusiiven kärki on tumma. Lanttuperhosen lento on hidas ja lepatteleva, kun taas pihlajaperhonen liitää kevyentuntoisesti ja tyylikkäästi. Pihlajaperhosta voidaan sekoittaa myö ritariperhosiin kuuluvaan pikkuapolloon, jolla on kuitenkin etusiivessään kaksi isoa mustaa täplää.

Muuta: Kuten muutkin perhoslajit, joiden toukat elävät ryhmissä, pihlajaperhosen toukat joutuvat helposti loispistiäisten saaliiksi. Lajin tieteellinen nimi on johdettu orapihlajan sukunimestä (Crataegus).

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 17.6.2010, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, 9.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, 7.6.2014, Oulainen, Käpylä © Päivi Torkki
Koiras, 9.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 9.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 23.6.2013, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Naaras, 6.7.2013, Virkkala, Vähäteutari, © Esa Marjamäki
Naaras, läpikuultava yksilö, 11.6.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 14.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Joukkokokoontuminen, 3.6.2018, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Parittelu, ylhäällä naaras, alhaalla koiras, 3.7.2012, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Parittelu, 25.8.2013, Kostonsaari, Rantasalmi, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuisia toukkia, 8.5.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Keskenkasvuinen toukka kasvatusoloissa, toukokuu 2016, © Håkan Söderholm
Täysikasvuisia toukkia, kasvatuksessa, toukokuu 2015, © Mika Schafroth
Loisittu toukka, kasvatusoloissa, toukokuu 2015, © Helmut Diekmann
Esikotelo (praepupa), kasvatuksessa, toukokuu 2015, © Mika Schafroth
Kotelo (kasvatuksessa), toukokuu 2015, © Helmut Diekmann