Pikkuriikinkukkokehrääjä

Saturnia pavonia

Heimo: Riikinkukkokehrääjät (Saturnidae)
Alaheimo: Saturniinae
Suku: Saturnia

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Pikkuriikinkukkokehrääjän kummallakin sukupuolella on kaikkien siipien keskellä iso silmätäplä. Koiras on selvästi naarasta pienempi. Siipien kärkiväli on koirailla noin 45–65 mm, naarailla 48–90 mm.
Naaraan siipien pohjaväri on vaaleanharmaa. Koiraan siipien väri vaihtelee enemmän ja etusiivet ovat sävyltään harmaanruskeat, kun taas takasiivet ovat oranssinkeltaiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Lajia tavataan yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Lapissa laji on harvinainen. (Havaintokartta -2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää toukokuun alusta kesäkuun alkuun. (Tilastotietoa -2016)

Elinympäristö: Laji elää mielellään linjojen pohjilla, metsien reunoilla, rämeillä ja männiköissä.

Elintavat: Koiras on päiväaktiivinen ja lennosta sen voikin sekoittaa esimerkiksi aitotäpläperhosiin, mutta nopea ja poukkoileva lentotyyli on aivan erilainen kuin millään päiväperhosella. Naaras ei lennä päivällä, vaan lepää aluskasvillisuudessa ja erittää takaruumiistaan feromoneja, jotka houkuttelevat koiraita parittelemaan sen kanssa. Koiraalla on äärimmäisen tarkat hajuaistimet tuuheissa, sulkamaisissa tuntosarvissaan, ja se pystyy niiden avulla seuraamaan tätä hajujälkeä pitkien matkojen päästä ja lentämään naaraan luo. Pariteltuaan naaraat lentävät öisin keskittyen ainoastaan munimiseen. Naaraan lento on koirasta huomattavasti kömpelömpää ja hitaampaa, joskin munalastin huvettua naaraskin voi olla liikkeissään melko vikkelä.
Perhosen imukärsä on surkastunut. Aikuinen perhonen ei siis syö mitään, vaan laji kerää aikuisuutta varten kaiken tarvitsemansa energian toukkana. Pian parittelun ja muninnan jälkeen perhoset kuolevat.

Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi (moniruokainen) ja käyttää ravinnokseen erilaisten puiden, pensaiden ja varpujen lehtiä. Toukka elää mm. koivulla, raidalla, vadelmalla ja mustikalla. Toukka koteloituu kehräämäänsä päärynänmuotoiseen kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura, Suomen Lajitietokeskus

Päivitetty viimeksi: 8.5.2020

Koiras, kasvatettu (ex ovo), toukokuu 2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 4.5.2020, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 4.5.2020, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, siipien alapuoli, kasvatettu (ex ovo), toukokuu 2012, © Helmut Diekmann
Koiraan kurkistus kanervan takaa, 26.5.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, kasvatettu (ex ovo), toukokuu 2012, © Helmut Diekmann
Naaras, kasvatettu (ex ovo), kesäkuu 2015, © Helmut Diekmann
Naaras, kasvatettu (ex ovo), toukokuu 2015, © Helmut Diekmann
Naaras, kasvatettu (ex ovo), toukokuu 2016, © Helmut Diekmann
Naaras houkuttelemassa, 1.6.2011, Espoo, © Helmut Diekmann
Kosinta, 6.6.2017, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
Koiras on saapunut parittelemaan, 2.6.2011, Espoo, © Helmut Diekmann
Parittelu, 18.5.2918, Espoo, © Helmut Diekmann
Muninta, 1.6.2017, Espoo, © Helmut Diekmann
Vastakuoriutunut toukka, 31.5.2015, Pieksämäki, Kangaslahti, © Patrik Åberg
Pieni toukka (ensimmäinen nahka), kasvatuksessa, kesäkuu 2015, Espoo, © Helmut Diekmann
Pieni toukka (toinen nahka), kasvatuksessa, kesäkuu 2015, Espoo, © Helmut Diekmann
Pieni toukka (toinen nahka), Pieksämäki, Kangaslahti, kesäkuu 2015, © Patrik Åberg
Keskenkasvuinen toukka (kolmas nahka), kesäkuu 2015, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka (neljäs nahka), kesäkuu 2015, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka (neljäs nahka), kesäkuu 2015, © Helmut Diekmann
Toukan muoto, jolla on mustat poikkivyöt, kasvatuksessa, kesäkuu 2010, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka raidalla, 21.7.2010, Orivesi, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa, kesäkuu 2015, Espoo, © Mika Schafroth
Tuore kotelokoppa, jonka sisällä vihreä toukka, 24.6.2016, Espoo, © Helmut Diekmann
Kotelokoppa, 30.6.2016, Espoo, © Helmut Diekmann
Kotelokoppa auki leikattuna, sisällä kotelo ja vanha toukannahka, © Helmut Diekmann