Havununna

Lymantria monacha

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Villakkaat
(Lymantriinae)
Suku: Lymantria

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli ♂ 33–44 mm, ♀ 40–56 mm. Etusiivet valkeat, kuviot mustat, selvät. Siiven tyvessä epäsäännöllinen kuvio. Tyvisarakkeessa mustia täpliä. Poikkiviirut, keskivarjo ja aaltoviiru vahvahampaiset, etureunasta paksuuntuneet. Rengastäplä musta pilkku; keskitäplä kuutava, pitkänomainen, mustareunainen, sulautuu keskivarjoon. Ripset valko- ja mustatäpläiset. Takasiivet harmaat; reunavyö epäselvä, hiukan pohjaa tummempi; ripset koiraalla valko- ja harmaatäpläiset, naaraalla valko- ja mustatäpläiset. Takaruumis ruusunpunainen, mustaraitainen, naaraalla vahvemmin. Toisinaan keskiruumis ja etusiivet enemmän tai vähemmän mustakehnäiset, joskus lähes yksivärisen mustahkot ja takaruumis ilman ruusunpunaista väriä (ab. atra (Linstow, 1907)).

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on eteläpainotteinen, mutta se on levittäytymässä pohjoista kohti ja sitä tavataan jo Pohjois-Savon pohjoisosista saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Havu- ja sekametsät

Elintavat: Aikuinen perhonen ei syö mitään, sillä sen imukärsä on surkastunut lähes kokonaan pois. Perhoset keräävät kaiken tarvittavan aikuisajan energiansa toukkana. Yöaktiivinen. Koiras tulee melko hyvin valolle, naaras paljon huonommin.

Kehitysvaiheet: Toukka elää sekä havu- että lehtipuilla.

Lähilaji: Muut villakkaat, lähinnä lehtinunna

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Muuta: Keski-Euroopassa havununnaa pidetään merkitytävänä metsätalouden tuholaisena. Suomessa laji on ollut tähän saakka melko harvinainen ja taloudellisesti vaaraton. Ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen saattavat kuitenkin johtaa tulevaisuudessa laajempiin havununnan aiheuttamiin metsätuhoihin.

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 4.8.2020

Koiras, 29.8.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 19.8.2017, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, 25.8.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 18.8.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Koiras, 6.8.2015, Hartola, © Helmut Diekmann
Koiras, 11.8.5.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 20.8.2017, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, tumma muoto, 6.8.2015, Hartola, © Helmut Diekmann