Idänritariyökkönen

Catocala adultera

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Ritariyökköset
(Erebinae)
Tribus:
Catocalini
Suku: Catocala

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit:Siipiväli 58–74 mm. Keskikokoinen ritariyökkönen. Etusiivet vaalean sinertävän harmaat; keskisarakkeen etuosa laajalti valkeahko. Poikkiviirut vahvat, kaksinkertaiset, mustat. Keskivarjo tummanharmaa. Munuaistäplä valkeahko, vahvasti mustareunainen, sen keskellä musta puolikuu. Aaltoviiru valkeahko, ulkopuolelta harmaanruskeareunainen, heikosti myös sisäpuolelta, hampaallinen. Ulkoreunassa rivi heikkoja, mustia puolikuita. Takasiivet oranssinvivahteisen punaiset, sisempi musta kaari melko tasalevyinen, etuosassa heikko kurouma, ulkovyö melko kapea.

Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Vulnerable – Vaarantunut (Punainen Kirja)

Esiintyminen: Jos monet ritariyökköset ovat 2000-luvulla yleistyneet roimasti ja maalle uusia lajejakin on tullut kyseisestä ryhmästä, niin idänritariyökkösellä on mennyt jo pitkään huonosti. Vuosi 2018 oli kuitenkin lajille hyvä ja havaintoja saatiin aiempiin vuosiin nähden useilta paikoilta. Yksilömäärät olivat lajin vahvoilla alueilla verraten suuria. Lajia on tavattu koko Suomen alueelta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää useimpien muiden ritariyökkösten tapaan loppukesästä, heinä-syyskuussa. Lennon huippu sijoittuu elokuulle. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Idänritariyökkönen suosii valoisia lehti- ja sekametsiä.

Elintavat: Idänritariyökkönen tulee hyvin syötille ja toisinaan myös valolle.

Kehitysvaiheet: Muna talvehtii. Haapaa (Populus tremula) ravinnokseen käyttävää toukkaa tavataan toukokuusta heinäkuuhun. Toukka koteloituu yhteenkehräämiensä lehtien väliin.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 3.9.2020

23.8.2019, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Rysään tullut yksilö. Pyydyksien käyttö ei vaikuta perhosten määrään, vaan auttaa lajien kantojen seuraamisessa. 17.8.2018, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg