Varsiyökkönen

Hydraecia micacea

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Hydraecia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 28–43 mm. Koko vaihtelee huomattavasti. Etusiivet hailakan kellanruskeasta tumman punaruskeaan, useimmiten harmaanruskeat; keskisarakkeen ulko-osassa oliivinvivahteinen varjo, joka ylettyy yleensä poikki sarakkeen. Poikkiviirut yksinkertaiset, hienot, ruskeat, ilman hampaita; sisempi tekee kulman sisäänpäin keskisarassa, ei ole kovin viistosti takareunaa vastassa; ulompi taipuu sisäänpäin etureunassa, muutoin lähes suora. Rengas- ja munuaistäplä suuret, pohjan väriset, hienosti ruskeareunaiset; keilatäplä epäselvä. Aaltoviiru vaalea, epäselvä, molemmilta puolilta tummavarjoinen, sen etureunatäplä ulompana kuin ulomman poikkiviirun kuviteltu jatko. Ulkoreunassa ruskea juova. Takasiivet valkeahkon kellanharmaat; kaarijuova vahva; keskitäplä selvä ainakin alapinnalla; takakulmassa reunavarjo.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yksi yleisimmistä yökkösistä Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisimmat ilmoitetut havainnot ovat Kolarin korkeudelta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun loppupuolelta lokakuun loppupuolelle. Lennon huippu elo-syyskuun vaihteen tienoilla. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Kosteat niityt, rannat, puistot.

Elintavat: Yöaktiivinen varsiyökkönen tulee hyvin valolle, harvemmin syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka punertavan lihanvärinen; selkäjuova tummempi; kyljet kellertävämmät; sivujuova mustatäpläinen; nystyrät ja hengitysaukot mustat, nystyrät hengitysaukkojen ympärillä niitä suuremmat (vrt. H. nordstroemi). Pää kiiltävän punaruskea; niska- ja peräkilpi kellertävät. Polyfagi, elää touko-heinäkuussa ruohoilla kuten sokerijuurikkaalla (Beta vulgaris var. altissima), hierakoilla (Rumex), raparperilla (Rheum rhabarbarum), perunalla (Solanum tuberosum), tomaatilla (Lycopersicon esculentum), osmankäämillä (Typha) ja järviruo’olla (Phragmites australis); syö varren tai mukulan ontoksi. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 20.09.2019

26.8.2019, Soukanniemi, Espoo, © Helmut Diekmann
6.8.2016, Hartola, © Heikki Tabell
25.8.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
20.8.2016, Hartola, © Heikki Tabell
9.9.2014, Hartola, © Heikki Tabell
29.8.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Parittelu, 9.8.2018, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg