Villakarvajalka

Calliteara pudibunda

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Villakkaat
(Lymantriinae)
Suku: Calliteara

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli ♂ 35–47 mm, ♀ 46–62 mm. Etusiivet vaaleanharmaat, tumman harmaanruskeakehnäiset; koiraan keskisarake tummanharmaa. Poikkiviirut tumman harmaanruskeat, vaaleareunaiset; tyvipoikkiviiru epäselvä; sisempi ja ulompi poikkiviiru jonkin verran mutkaiset, joskus epäselvästi kaksinkertaiset. Keskitäplä häipyvästi tumman harmaanruskeareunainen, joskus tumman varjon etureunaan liittämä. Aaltoviiru hyvin heikko. Joskus etusiivet lähes yksivärisen tummanharmaat; kuviot heikot (f. concolor). Takasiivet valkeahkot, koiraalla kellertävämmät; subterminaalivyö ja keskitäplä harmahtavat, koiraalla vahvemmat.

Esiintyminen: Jokseenkin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. (Havaintokartta –2016)

Lentoaika: Toukokuun lopulta heinäkuun alkuun. Harvinainen toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopusta syyskuun loppuun. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Tuorepohjaisten lehtimetsien reunavyöhykkeet

Elintavat: Yöaktiivinen. Koiras tulee melko hyvin valolle, naaras huonommin. Aikuinen perhonen ei käytä ravintoa, sillä sen imukärsä on surkastunut. Laji kerää kaiken tarvittavan aikuisajan energiansa toukkana.

Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi (moniruokainen) ja elää mm. koivulla (Betula), lepällä (Alnus), pajuilla (Salix), haavalla (Populus tremula), pihlajalla (Sorbus aucuparia), vadelmalla (Rubus idaeus) ja puolukoilla (Vaccinium). Toukka voi olla pohjaväriltään kirkkaankeltainen, roosanpunainen tai ruskeanpunainen. Koteloituu karvojensekaiseen, kellertävään kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Kuusi-, tuhka- ja rämekarvajalka.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 14.9.2020

Koiras, kasvatuksesta (e larva), syyskuu 2019, © Patrik Åberg/Helmut Diekmann
Koiras, kasvatettu (e larva), kesäkuu 2017, © Håkan Söderholm
Koiras, kasvatettu (e larva), kesäkuu 2017, © Håkan Söderholm
Naaras, 13.6.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, 13.6.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, kasvatuksesta (e larva), syyskuu 2019, © Patrik Åberg/Helmut Diekmann
Naaras, 8.6.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Naaras, 8.6.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Keskenkasvuinen toukka kasvatuksessa, syyskuu 2017, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 1.9.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 1.9.2020, Punkaharju, © Jari & Irene Räty
Täysikasvuinen toukka, 11.9.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 20.8. 2013, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 12.9.2020, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, roosanpunainen/ruskehtava muoto, kasvatettu, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, punaruskea muoto, 11.9.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelokehto, jossa toukka aloittaa koteloitumisen, 8.9.2017 Kangasala, © Esa Marjamäki