Villakarvajalka

Calliteara pudibunda

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Villakkaat
(Lymantriinae)
Suku: Calliteara

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Melko suurikokoinen perhonen, siipiväli 38–62 mm. Naaras onm koirasta kookkaampi. Molemmat sukupuolet ovat harmaankirjavia; koiras on naarasta kontrastikkaampi; koiraalla etusiiven keskisarake on tummanharmaa. Naaras on melko yksivärinen.

Esiintyminen: Jokseenkin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. (Havaintokartta –2016)

Lentoaika: Toukokuun lopulta heinäkuun alkuun. Harvinainen toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopusta syyskuun loppuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Tuorepohjaisten lehtimetsien reunavyöhykkeet.

Elintavat: Yöaktiivinen. Koiras tulee melko hyvin valolle, naaras huonommin. Aikuinen perhonen ei käytä ravintoa, sillä sen imukärsä on surkastunut. Laji kerää kaiken tarvittavan aikuisajan energiansa toukkana.

Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi (moniruokainen) ja elää mm. koivulla (Betula), lepällä (Alnus), pajuilla (Salix), haavalla (Populus tremula), pihlajalla (Sorbus aucuparia), vadelmalla (Rubus idaeus) ja puolukoilla (Vaccinium). Koteloituu karvojensekaiseen, kellertävään kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Kuusi-, tuhka- ja rämekarvajalka.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura, Suomen Lajitietokeskus

Koiras, kasvatuksesta (e larva), syyskuu 2019, © Patrik Åberg/Helmut Diekmann
Koiras, kasvatettu (e larva), kesäkuu 2017, © Håkan Söderholm
Koiras, kasvatettu (e larva), kesäkuu 2017, © Håkan Söderholm
Naaras, 13.6.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, 13.6.2015, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, kasvatuksesta (e larva), syyskuu 2019, © Patrik Åberg/Helmut Diekmann
Naaras, 8.6.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Naaras, 8.6.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
1.9.20167, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 11.9.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 20.8. 2013, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelokehto, jossa toukka aloittaa koteloitumisen, 8.9.2017 Kangasala, © Esa Marjamäki