Kyttyränirkko

Notodonta dromedarius

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Kyttyränirkot
(Notodontinae)
Suku: Notodonta

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Perhosen siipien pohjaväri on tumman ruskeaharmaa ja siinä on häivähdys violettia. Etusiipien kirjailu koostuu vaaleankeltaisista ja ruosteenpunaisista täplistä ja poikkiviiruista. Siipien kärkiväli ♂ 35–43 mm, ♀ 39–48 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Kyttyränirkko elää koko maassa, pohjoisinta Lappia myöten, mutta yleisimmin se esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lajin lentoaika on pitkä ja sinä aikana kehittyy kaksi sukupolvea, jotka menevät osittain päällekkäin. Perhosia kuoriutuu koteloistaan pitkin kesää (mikä on nirkoille tyypillinen piirre) ja havaintoja tehdään melko tasaisesti, joten sukupolvien välistä tarkkaa rajaa on vaikea määrittää. Melko yleinen toinen sukupolvi lentää elo–syyskuussa. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Lajin elinpiiriä ovat koivua kasvavat lehti- ja sekametsät, pensaikkot ja puistot.

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen ja tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää eri lehtipuilla, ensisijaisesti rauduskoivulla. Se on karvaton ja yläpuoleltaan vihreä, alapuoleltaan ruskea. Toisinaan tavataan myös kokonaan ruskeita toukkia. Peräpäätään toukka pitää aina kohotettuna. Toukka koteloituu löyhään kotelokehtoon lähellä maanpintaa. Toisen sukupolven kotelo talvehtii.

Muuta: Kyttyränirkon tieteellinen nimi (dromedarius) viittaa yksikyttyräiseen kameliin, mutta lajin toukalla on selkäpuolellaan peräti neljää kyttyrää.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijainseura, Suomen Lajitietokeskus

Päivitetty viimeksi: 22.09.2020

Naaras, 26.7.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, 26.7.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, kasvatettu (e larva), toukokuu 2018, © Esa Marjamäki
Koiras, 20.6.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, ruskea muoto, 29.8.2014, Espoo, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, ruskea muoto, kasvatuksessa, elokuu 2014, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, vihreä muoto, 7.9.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, vihreä muoto, 7.9.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, 30.8.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Toukan eri värimuotoja, 1.9.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg