Sammalmaayökkönen

Anaplectoides prasinus

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Anaplectoides

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 41–52 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Etusiivet oliivinvihreät, mustahkosirotteiset; suonet epäsäännöllisesti valkeahkon ja mustahkon sekaiset. Poikkiviirut kaksinkertaiset, mustahkot, vaaleatäytteiset; keskivarjo mustahkonsekainen. Keilatäplä mustareunainen. Yökköstäplät mustareunaiset, rengastäplä ruskeahko, munuaistäplä suurelta osin tummakehnäinen, harmahtavarenkainen, sen ja ulomman poikkiviirun välissä tavallisesti valkeahko, vihreänsävyinen laikku. Aaltoviiru vaalea, sen sisäpuolella mustia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia puolikuita. Ripset harmaanruskeatäpläiset. Takasiivet harmaanruskeat, ulkoreunasta tummemmat; ripset vaaleankellertävät.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen.

Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aina Kainuun korkeudelle saakka. Yksittäisiä havaintoja on Pohjois-Lapista saakka.
(Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun loppuun. Lennon huippu sijoittuu heinäkuun puolivälin tienoille. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Valoisat sekametsät, pensaikot, metsänreunat, puistot.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hanakasti syötille ja hyvin myös valolle. Käy myös kukilla.

Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka elää elo–toukokuussa esimerkiksi mustikalla, kanervalla, voikukilla, vadelmalla ja haavalla talvehtien välillä. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 18.11.2022