Tundrasinisiipi

Agriades aquilo

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeniniae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Agriades

 
← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Tundrasinisiipi on pienikokoinen sinisiipilaji, siipiväli on 20–24 mm. Naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia. Siipiripset ovat valkoiset.
Koiraan siipien yläpinta on kalpean harmaansininen, naaras on grafiitinharmaa tai ruskehtavan harmaa. Siipien keskiosassa on tumma, vaaleareunainen keskitäplä, joka erottuu selkeämmin etusiivessä.
Takasiiven alapuolella on suuria valkoisia laikkuja. Takasiiven takanurkassa erottuu kahdesta kolmeen himmeän oranssia täplää.

Uhanalaisuusarvio 2019: EN = Endangered – Erittäin uhanalainen (Punainen Kirja)

Esiintyminen: Perhosta tavataan puurajan yläpuolella Käsivarren kalkkialueilla, mm. Saanalla ja Toskalharkilla. Laji on harvinainen ja paikoittainen. Suomessa tundrasinisiipi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Laji rauhoitettiin vuonna 1989. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun alusta kuun loppuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Kivikkoiset tunturirinteet, tunturipaljakat ja tunturiniityt puurajan yläpuolella

Elintavat: Koiraat lentävät lähellä maanpintaa etsiessään naaraita.

Kehitysvaiheet: Toukan ravintokasveja ovat nukit (Androsace), alppikellot (Soldanella), mahdollisesti myös uuvana (Diapensia lapponica) ja Dodecatheon-suvun lajit sekä tunturikurjenherne (Astragalus alpinus) ja sinirikko (Saxifraga oppositifolia). Suomen Lapissa rikot ravintokasveina sopivat parhaiten lajin esiintymiseen. Norjassa on todettu toukan elävän sinirikolla ja talvehtivan keskenkasvuisena. Toukka koteloituu maahan kivien väleihin tai halkeamiin.

Muuta: Aikaisemmin ajateltiin, että Lapin suurtuntureilla lentävä tundrasinisiipi olisi Alpeilla esiintyvän Agriades glandon -nimisen sinisiiven pohjoinen alalaji. Nykyään tundrasinisiipiä pidetään omana lajina. Aarvik et al. (2017) kommentoi seuraavasti: ”The Nordic Agriades aquilo (Boisduval, 1832) has been confused with A. glandon (Prunner, 1798) which occurs in the Alps. The two species have different host plants as A. aquilo feeds on Saxifraga (Saxifragaceae) and A. glandon on various Primulaceae.”

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 14.10.2019

Koiras, 18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Helmut Diekmann
Koiras, 8.7.2019, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
Naaras, 18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
1.7.2016, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Jyrki Lehto
18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 18.7.2018, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Helmut Diekmann
Habitaatti: Saanan ylityöntölaatan rapautuvien kalkkipitoisten kivien vyöhyke, © Olli Pihlajamaa