Pikkuraitayökkönen

Orthosia cruda

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Maayökköset (Noctuinae)
Tribus: Raitayökköset (Orthosiini)
Suku: Orthosia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 26–32 mm. Pienehkö laji. Koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset. Etusiivet vaalean harmahtavanokrat, enemmän tai vähemmän ruosteenokran sekaiset, mustakehnäiset ja joskus harmaariipusteiset. Poikkiviirut näkyvät mustina pilkkuina, jotka voivat olla hyvin epäselvät. Keilatäplä puuttuu. Rengas- ja munuaistäplä harmaat, vaaleareunaiset; rengastäplä pieni, pyöreä, voi puuttua; munuaistäplän takaosa tummempi. Aaltoviiru vaalea, epäselvä. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Takasiivet harmaat; ripset vaaleat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Suomessa lajia tavataan lähinnä vain etelärannikolta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää huhtikuun alusta toukokuun loppuun. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Pikkuraitayökköstä tavataan lähinnä tammimetsistä.

Elintavat: Yöaktiivinen pikkuraitayökkönen tulee hyvin valolle, mutta heikommin syötille – ainakin osittain siksi, että pajut kukkivat lajin lentoaikana ja tarjoavat sille riittävän ravintolähteen. Kylminä öinä yökköset lentävät vain vähän aikaa auringonlaskun jälkeen, minkä jälkeen ne kohmettuvat ravintoa etsiessään pajujen kukille, oksille tai puiden rungoille. Päivisin löytää toisinaan vastakuoriutuneita tai päivälevolla olevia raitayökkösiä puiden oksilta ja rungoilta.

Kehitysvaiheet: Toukka vihreä tai ruskea, vaaleankellertävätäpläinen; selkä- ja sivuselkäjuova hienot, vaaleankeltaiset tai valkeahkot; sivujuova leveämpi, keltainen, usein punertavatäpläinen. Takaruumiin VIII jaokkeen takareuna vaaleankellertävä tai valkeahko. Pää kellanvihreä tai ruskea, tummatäpläinen; niskakilvessä 3 vaaleaa juovaa. – Toukka elää toukokuusta kesäkuuhun tammella (Quercus) ja syö toisinaan muita toukkia. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan. Laji talvehtii kotelona, jonka sisällä on täysin kehittynyt aikuinen perhonen (ns. koteloimago).

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 24.09.2019

21.4.2017, Lähderanta, Espoo, © Patrik Åberg