Nudaria mundana

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Siilikkäät (Arctiinae)
Tribus: Keltasiivet (Lithosiini)
Suku: Nudaria

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipien kärkiväli on 18–23 mm. Siivet ovat ruskehtavan vaaleanharmaat, hieman läpikuultavat ja helmiäishohtoiset. Etusiivessä on kaksi ruskeanharmaata poikkiviirua; niiden keskellä samanvärinen keskipilkku. Kuviointi voi olla epäselviä. Takasiivet ovat samanväriset kuin etusiivet, ilman kuvioita.

Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)

Esiintyminen: Laji esiintyy paikoittaisena ja vähälukuisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Esiintymisen painopiste on etelässä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Elinympäristöt: Metsät ja vanhat puistot, joissa on jäkälien peittämiä kosteita kallioita tai kivirakennelmia.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle, naaras huonommin kuin koiras.

Kehitysvaiheet: Toukan pohjaväri on harmaa. Selässä sillä on kahdessa rivissä keltakehäisiä nystyjä, joista nousee pitkiä, suoria, piikikkäitä karvoja. Toukka elää syys–toukokuussa isokarpeilla (Parmelia) ja talvehtii pienenä. Se koteloituu karvoista tehtyyn harvaan kotelokoppaan. Kotelo on noin 10 mm pitkä, kiiltävän vihertävänvalkea ja hiukan läpikuultava; selkäpuolella on kaksi yhdensuuntaista riviä mustanharmaita pilkkuja.

Lähilajit: Kalvosiipi muistuttaa yleisempää pyörösiipiä, joista sen erottaa siipien hiukan suiposta siivenmuodosta ja läpikuultavuudesta sekä siitä, että takasiivissä ei ole pilkkuja.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 23.4.2024