Lounaanmorsiusyökkönen
Noctua fimbriata
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Noctua
Tuntomerkit: Siipiväli 49–60 mm. Naaras on keskimäärin hiukan suurempi kuin koiras. Takaruumis on päältä oranssi. Perhosen väritys vaihtelee: Keskiruumis ja etusiivet ovat vaaleanokrat ja ruosteenruskeat tai punaruskeat tai oliivinvihreät. Tyvipoikkiviiru ja sisempi poikkiviiru ovat tummat. Rengas- ja munuaistäplä sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat valkeareunaiset. Ulompi poikkiviiru on valkeahkonokra, sisäpuolelta tummavarjoinen. Aaltoviiru vaalea, sen sisäpuolella lähellä etureunaa on tumma laikku, jonka takareunassa on tumma kuvio.
Takasiivet ovat kellertävän oranssit; ulkoreunassa hyvin leveä, musta vyö; ripset oranssit.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen.
Esiintyminen: Lounaanmorsiusyökkönen oli ennen levinneisyydeltään lounainen laji, mutta nykyisin sitä tavataan lännestä itään koko Etelä-Suomesta. Pohjoisimmat havainnot länsirannikolla ovat Kalajoelta ja idässä Joensuusta. Paikoittain ja ajoittain laji voi olla runsas. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Heinäkuun alusta syyskuun alkuun. (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Laji viihtyy metsänreunoilla, niityillä, kedoilla ja puutarhoilla.
Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin syötille, mutta myös valolle.
Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka elää syyskuusta toukokuuhun (välillä talvehtien) eri lehtipuilla, pensailla ja ruohoilla. Toukkaa tavataan mm. koivulta (Betula), pajuilta (Salix), vadelmalta (Rubus idaeus) ja hierakoilta (Rumex). Laji talvehtii kesken- tai täysikasvuisena toukkana. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 9.10.2023
