Loimuvaskiyökkönen

Autographa buraetica

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Metalliyökköset
(Plusiinae)
Tribus: Plusiini
Suku: Autographa

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 34–40 mm. Muistuttaa kirjovaskiyökköstä (A. pulchrina), mutta etusiivet kapeammat, heikosti violetinsävyisen harmahtavan ruskeat; vaaleanruskea laikku keskisarakkeessa suonen CuA2 alapuolella pieni; ulkosarakkeessa laajasti kullanhohtoista sävyä. Ulompi poikkiviiru munuaistäplän kohdalla heikosti sahahampainen; munatäplän kohdalla kaksi pientä, terävää hammasta sisäänpäin, taempi voi olla pienempi, mutta silti terävä. Hopeinen gamma-merkki tavallisesti yhtenäinen ja ohutpiirtoinen. Aaltoviirun W-kuvio terävähkö. Siipiripset kontrastisen kirjavat. Takasiipien kaarijuova selvä; alapinnan keskitäplä täplämäinen.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Melko harvalukuista loimuvaskiyökköstä on tavattu Etelä-Lapista saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Laji lentää kesäkuusta elokuun alkuun saakka. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Laji suosii elinympäristöinään niittyjä, tuorepohjaisia metsiä ja metsienreunoja.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle ja käy kukilla.

Kehitysvaiheet: Toukka elää elokuusta toukokuuhun monilla eri ruohokasveilla ja koteloituu vaaleaan kotelokoppaan ravintokasvinsa juurelle.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 01.09.2019

19.7.2015, Hartola, det. Kim Rossi, Harri Okkonen, © Heikki Tabell