Xestia baja

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Xestia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 35–41,5 mm. Naaras on keskimäärin hiukan suurempi kuin koiras. Koiraan tuntosarvet ripsiset. Etusiivet enemmän tai vähemmän harmahtavan ruskeat, punertavanruskeat tai kalpean ruskehtavanharmaat. Kuviot melko epäselvät. Poikkiviirut epäselvästi tummat, kaksinkertaiset, heikosti hampaalliset. Tyvipoikkiviirun ulkopuolella keskisarassa musta pilkku. Keskivarjo tummahko, muodostaa rengas- ja munuaistäplän väliin ruskean alueen. Keilatäplä epäselvä, sen kärki ruskeareunainen. Rengas- ja munuaistäplä valkeahkonokrarenkaiset, ruskeareunaiset; munuaistäplä takaosastaan harmaa. Aaltoviirun sisäpuolella etureunassa musta kaksoistäplä. Takasiivet kellertävänharmaat; ulkoreunassa tumma varjo; keskitäplä heikko; ripset punertavat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Hyvin yleinen pilkkuruuniyökkönen on levinnyt koko Suomen alueelle. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun alusta syyskuun alkuun. Lennon huippu sijoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Tuorepohjaiset taimikot, valoisat lehti- ja sekametsät, metsänreunat, metsäaukiot, puistot.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen käy kukilla, tulee hyvin valolle ja syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka punertavanruskea, ruskea tai harmaa; selkä- ja sivuselkäjuova vaaleat, niiden välissä rivi viistoja, tummia kuvioita, joista jaokkeissa A7 ja A8 selvimmät; jaokkeen A8 takareunassa selkäpuolella vaalea poikkijuova; sivujuova vaalea. Pää oranssinruskea, tummanruskeakuvioinen. Moniruokainen toukka elää syyskuusta toukokuuhun pajuilla (Salix), koivulla (Betula) suosien nuoria puita. Lisäksi toukkaa tapaa vadelmalta (Rubus idaeus) ja mustikalta (Vaccinium myrtillus). Laji talvehtii pienenä toukkana. Talven jälkeen toukka on yöaktiivinen. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 22.09.2019