Kärsänirkko
Pterostoma palpina
Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Kärsänirkot (Ptilodontinae)
Suku: Pterostoma
Tuntomerkit: Siipiväli ♂ 39–48 mm, ♀ 44–54 mm. Ruumis tavallisesti vaalean harmaanruskea. Etusiivet vaaleahkonruskeat, osittain valkeahkonokran sekaiset; suonet hienosti mustahkot. Siiven tyvellä pari mustahkoa pilkkua. Sisempi ja ulompi poikkiviiru häipyvästi tummemmat, kaksinkertaiset, sahahampaiset, muodostavat mustahkoja pilkkuja suonien kohdalla; keskivarjo hyvin häipyvästi tummempi. Ulkoreuna aaltoileva. Takasiivet vaaleanharmaat–ruskeanharmaat, tyvestä hiukan vaaleammat; siiven keskellä vaaleampi poikkivyö. Pohjoisessa ssp. lapponicum (Teich, 1881), jonka huulirihmat lyhyemmät ja kapeammat kuin nimimuodolla. Etusiivet lähes yksivärisen harmaanruskeat; ulkosarake harmaa–violetinharmaa. Takasiivet valkeat, ulko-osassa joskus heikkoa harmaata varjostusta.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Toukokuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle; melko harvinainen toinen sukupolvi elokuussa. Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto ssp. lapponicum lentää kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Tuorepohjaiset haapaa ja pajua kasvavat metsänreunat, seka- ja lehtimetsät, pensaikoit
Elintavat: Perhonen lentää yöllä; tulee valolle.
Kehitysvaiheet: Toukka 35–40 mm, vaalean sinertävänvihreä, hienoryppyinen; selkäjuova kaksinkertainen, valkeahko; sivuselkäjuova valkeahko; sivujuova keltainen, yläpuolelta mustareunainen, jaokkeissa T1–T3 pinkihtävänsekainen. Hengitysaukot samean kellanharmaat, punareunaiset. Vatsa ruohonvihreä. Pää litteä, vihreä, sivujuovat valkeat. Elää heinä–syyskuussa haavalla (Populus tremula) ja pajuilla (Salix sp.). Koteloituu maahan, usein ravintokasvin juurelle, maa-aineksen ja karikkeen sekaiseen kotelokoppaan. Kotelo 18–22 mm, samean kiiltävän tummanruskea–purppuranruskea. Kremaster vahva levy, joka taipuu vatsapuolelle, siinä neljä hyvin lyhyttä, vahvaa okaa. Kotelo talvehtii, usein kaksi kertaa.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 14.7.2022
