Cryptocala chardinyi

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Cryptocala

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 24–31 mm. Etusiivet oliivin- tai punertavanruskeat, tummempivarjoiset, kärjestä sekä ulomman poikkiviirun ulkopuolelta ja rengastäplän kohdalta vaaleammat. Poikkiviirut tummanharmaat; sisempi epäselvä, ulompi pienihampainen. Keilatäplä puuttuu. Rengas- ja munuaistäplä vaaleareunaiset; rengastäplä soikea. Aaltoviiru harmahtava, sen sisäreunassa ruskea varjo. Ulkoreunassa tumma juova. Takasiivet oranssinkeltaiset; ulkoreunassa leveä, musta vyö; tyvi ruskeakehnäinen; takasiiven ripset keltaiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lajia on tavattu pohjoisimmillaan suunnilleen Rovaniemen korkeudelta ja on yksi levinneisyysalueensa ja lentoaikansa runsaimpia yökkösiä. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun lopulta elokuun alkuun. Lennon huippu sijoittuu heinäkuulle. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Niityt, pientareet, ahot, kedot

Elintavat: Perhonen on aktiivinen sekä päivällä että yöllä. Se käy ahkerasti mm. maitohorsman ja puna-apilan kukilla ja tulee hyvin valolle.

Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka syö vatukoita (Rubus), ratamoita (Plantago), suolaheiniä (Rumex) sekä monia heinäkasveja (Poaceae). Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana. Toukka koteloituu maahan kotelokoppaan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 17.1.2023