Idänpronssiyökkönen

Autographa excelsa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Metalliyökköset
(Plusiinae)
Tribus: Plusiini
Suku: Autographa

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Idänpronssiyökkönen on suurehko metalliyökkönen; siipiväli on 38–42 mm. Siivet ovat hieman kapeampia kuin laikkupronssiyökkösellä (Autographa bractea). Etusiipi on ruskehtavan purppuranroosa; keskisarakkeen takaosa on kullanruskea. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset; sisempi ruskea, täytteenä metallinkiiltoisia suomuja. Hopeamerkki on pienempi kuin laikkupronssiyökkösellä ja kapenee etuviistoon. Aaltoviiru on tummanruskea. Takasiiven kaarijuova on suhteellisen selvä ja ripset ovat vaaleat.

Esiintyminen: Suomessa idänpronssiyökkönen on yleinen idässä ja kaakossa, mutta sitä tavataan myös länsirannikolta. Pohjoisimmillaan laji esiintyy Oulu–Kuusamo -linjalla. (Havaintokartta)

Lentoaika: Perhonen lentää heinäkuun alustasta elokuun loppuun. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Laji viihtyy rehevillä, kosteilla alueilla kuten lehtimetsissä ja niityillä.

Elintavat: Yöaktiivinen idänpronssiyökkönen tulee hyvin valolle.

Kehitysvaiheet: Polyfagi (monitruokainen) toukka elää syyskuusta kesäkuuhun syöden mm. nokkosta (Urtica dioica) ja ohdakkeita (Cirsium) sekä talvehtien välillä keskenkasvuisena. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijainseura, Suomen Lajitietokeskus

5.8.2019, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
10.8.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
5.8.2019, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
10.8.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
31.7.2014, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
27.7.2016, Tiemassaari, Rantasalmi, © Allan Nyyssönen
5.8.2015, Hartola, © Helmut Diekmann
27.8.2017, Hartola, © Heikki Tabell