Suovenhokas

Nola karelica

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Venhokkaat (Nolidae)
Alaheimo: Suomuvenhokkaat (Nolinae)
Tribus: Nolini
Suku: Nola

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Suovenhokas, joissakin lähteissä suoruuhikas, on pieni yöperhonen. Siipiväli on 16–22 mm. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kampahampaiset. Etusiiven pohjaväri on puhtaan valkoinen. Tyvisarakkeen etuosassa joitakin ruskeita merkkejä. Keskisaran keskellä ja päässä harmaanruskea suomutupsu. Sisempi poikkiviiru kellanruskea, epäselvä, ei ulotu takareunaan; ulompi heikosti sahahampainen, kaartuu tasaisesti tai taittuu etureunan lähellä loivasti tyveenpäin (vrt. rämevenhokas), sen sisäpuolella leveä, diffuusi kellanruskea alue. Aaltoviirun sisäpuolella kellanruskea varjo. Ulkoreunassa rivi täpliä. Siipiripset valkotäpläiset. Takasiivet tummanharmaat (vrt. rämevenhokas).

Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Vulnerable – Vaarantunut (Punainen kirja)

Esiintyminen: Suovenhokas on boreaalinen laji, jota tavataan Euroopassa ainoastaan Pohjoismaissa, Baltiassa ja Pohjois-Venäjällä. Suomessa perhosta on tavattu aivan etelästä aina Pohjois-Lappiin saakka, mutta monilta paikoilta laji on hävinnyt kokonaan. Suurimpana syynä tähän lienee soihin 1900-luvun jälkipuoliskolla kohdistuneet voimakkaat toimenpiteet. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Aikuisia perhosia tavataan kesä-heinäkuussa.

Elinympäristöt: Lajia tavataan soilta, meren läheisyydestä sekä myös niitty- ja luhtarannoilta.

Elintavat: Koiraat ovat aktiivisia auringonlaskun aikaan, ja sopivaan ajankohtaan voi lajin esiintymispaikoilla nähdä koiraiden parveilua. Naaras on aktiivinen luultavasti vasta parittelun jälkeen. Suovenhokas tulee melko harvoin valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää muuraimella (Rubus chamaemorus), suokukalla (Andromeda polifolia) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum) talvehtien kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran toukka talvehtii noin 2 mm pituisena ravintokasvin lehtien alapinnalla kutomassaan seittipussissa ja toisen kerran miltei täysikasvuisena. Toukka koteloituu kolmantena vuonna kesäkuun alussa pitkulaiseen, venettä muistuttavaan, harmaaseen kotelokoppaan esimerkiksi heinänkorrelle tai oksalle.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 29.6.2023